Taweret

Nykyään Taweret on edelleen erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Taweret:stä on tullut yhä enemmän läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, sosiaalisella tai työtasolla, Taweret vaikuttaa kaikkiin elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Taweret:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi tutkimme, kuinka Taweret on vaikuttanut eri alueisiin ja miten se on saanut aikaan merkittäviä muutoksia tavassamme elää ja suhtautua ympäröivään maailmaan.

Taweret
Taweret kuvattuna seisovana, leijonajalkaisena virtahepona. Jumalattaren käsissä on suojelusta symboloiva sa-hieroglyfi.
Taweret kuvattuna seisovana, leijonajalkaisena virtahepona.
Jumalattaren käsissä on suojelusta symboloiva sa-hieroglyfi.
Hieroglyfein
X1G1G36
D21
X1I12
Muita nimiä
Ipet, Opet, Reret, Ta-urt, Teweret, Thoueris[1]
Kulttikeskus
Ei kulttikeskusta,
palvottiin kotijumalana koko Egyptissä.
Roolit
hedelmällisyys
synnytys
Taweret ja Bes kuvattiin ptolemaiolaisella kaudella temppeleiden portteihin suojelemaan pahoilta hengiltä.

Taweret oli muinaisessa Egyptissä palvottu virtahepojumalatar.[1]

Taweret kuvattiin ihmismäisenä virtahepona, jolla oli krokotiilin selkä.[1] Hänen päänsä oli myös osittain krokotiilin pään muotoinen. Taweret oli pohjimmiltaan lempeä jumalatar.lähde? Taweretin olemuksen uskottiin karkottavan pois pahoja henkiä.[1]

Taweret oli ensisijaisesti synnytyksen jumalatar. Häntä palvottiin laajasti ympäri Egyptiä[1] varsinkin kodeissa, joissa oli raskaana olevia naisia. Taweretia on vaikea erottaa ulkomuodoltaan ja tehtäviltään samanlaisesta Ipystä.

Lähteet

  1. a b c d e Reilly, Candace A.: Taweret: An Untraditional Egyptian Goddess. Inquiries Journal, 2011, 3. vsk, nro 8. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)