var1 on teema, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Var1 on pitkään ollut keskustelun ja keskustelun kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja syvällistä analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia var1:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Näillä linjoilla perehdymme sen vaikutuksiin yhteiskuntaan, sen kehitykseen ajan myötä ja sen vaikutuksiin eri aloilla. Var1 on epäilemättä aihe, joka ansaitsee analysoinnin eri näkökulmista, ja seuraavilla riveillä perehdymme sen monimutkaisuuteen ymmärtääksemme sen monia puolia.
Tehoisa lämpösumma koostuu kasvukauden vuorokausien keskilämpötilojen summista, joissa huomioidaan keskilämpötiloista viiden asteen ylittävä osa.[1] Lämpösumma lasketaan vuoden niiltä vuorokausilta, joiden lämpötila ylittää +5 °C[2]. Eri kasvit vaativat kasvaakseen eri suuruisia tehoisia lämpösummia. Jos tehoisa lämpösumma on yli 600 astetta (tai astevuorokautta, °Cvrk), kasvaa puita.lähde? Etelä-Suomessa tehollinen lämpösumma on ollut ajanjaksolla 1980–2010 keskimäärin noin 1 300–1 400 astevuorokautta.[1]
Tehoisa lämpösumma lasketaan vähentämällä vuoden sellaisten vuorokausien, joiden keskilämpötila on yli viisi astetta, keskilämpötilasta viisi astetta ja laskemalla saatujen (positiivisten) erotusten summa.
kaikille vuorokausille , joille pätee , missä on vuorokauden keskilämpötila.