Nykymaailmassa Telavi on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri sosiaalisissa piireissä. Syntymisestään lähtien Telavi on kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden, mielipidejohtajien ja yleensä yhteiskunnan huomion. Tämä ilmiö on herättänyt laajan kirjon mielipiteitä, kritiikkiä ja analyyseja, mikä osoittaa sen merkityksen ja vaikutuksen ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia, jotka liittyvät Telavi:een, analysoimalla sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Telavi თელავი |
|
---|---|
![]() Telavin kaupunkia ympäristöineen (2012). |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Telavi |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Georgia |
Hallintoalue | Kakheti |
Piirikunta | Telavi |
Korkeus | 490 m |
Väkiluku (2014) | 19 629[1] |
Aikavyöhyke | UTC+4 |
Telavi (georg. თელავი) on kaupunki Telavin piirikunnassa Kakhetin hallintoalueella Georgian itäosassa. Kaupungissa on noin 21 000 asukasta (21 805 vuoden 2002 väestönlaskennassa; 19 629 as., tilastokeskuksen arvio 2014).[2][1] Se sijaitsee 550–800 metrin korkeudella merenpinnasta Alazanin laaksossa ja sinne johtaa rautatie Tbilisitä. Kaupunki on Kakhetin alueen keskus ja se toimi Kakhetin kuningaskunnan pääkaupunkina sen jälkeen, kun persialaiset tuhosivat Gremin 1600-luvulla. Kaupungin nimi tulee georgian kielen sanasta tela, joka tarkoittaa jalavaa.[3][4]
Telavissa on ollut asutusta jo pronssikaudella, mutta ensimmäisen kerran paikkakunnan mainitsi Klaudios Ptolemaios toisella vuosisadalla nimellä Teleda. Ensimmäiset maininnat georgialaisissa lähteissä ovat 1000-luvulta. 1100-luvulla kaupunki oli yksi maan tärkeimmistä, mutta mongolihyökkäysten jälkeen se taantui. 1600-luvun puolivälissä Kakhetin kuningas Artšil II siirsi pääkaupunkinsa Telaviin. Kaupungista tuli alueen oppineisuuden keskus, jossa oleskelivat kuninkaat Teimuraz II, Erekle II ja heidän perheensä. Telaviin perustettiin uskonnollisfilosofinen koulu vuonna 1758. Nykyiset kaupunkioikeutensa se sai vuonna 1801, kun Kartli-Kakhetin kuningaskunta liitettiin Venäjän keisarikuntaan.[4]
Nykyisin Telavin kaupunki on merkittävä kulttuurin, teollisuuden, liikenteen ja maatalouden (viininviljelyn) keskus. Kaupungissa on teatteri ja vuonna 1927 perustettu historiallis-etnografinen museo entisessä kuninkaallisessa palatsissa. Dzveli galavanin linnoitus on rakennettu 900–1000-luvuilla ja kaupungissa on basilika 500–600-luvuilta.[4][5]