Telegram-maailmassa on runsaasti tietoa ja mielipiteitä, jotka voivat olla ylivoimaisia niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin tätä aihetta. Eri näkökulmista ja lähestymistavoista Telegram on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena läpi historian, ja sen merkitys nyky-yhteiskunnassa on edelleen erittäin kiinnostava aihe. Tässä artikkelissa tutkimme Telegram:n monia puolia tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Aloitamme tutkimusmatkan sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen ymmärtääksemme paremmin Telegram:tä ja sen suhdetta ympäröivään maailmaan.
Telegram | |
---|---|
Luoja | Nikolai ja Pavel Durov |
Kehittäjä | Telegram Messenger LLC |
Kehityshistoria | |
Ensijulkaisu | 14. elokuuta 2013 |
Vakaa versio | |
Kehitystilanne | aktiivinen |
Tiedot | |
Ohjelmistotyyppi | pikaviestiohjelma |
Käyttökielet | |
Alusta | Android, iOS, Windows, macOS, Linux, verkkoselain |
Lisenssi | GNU GPLv2 tai GPLv3 (asiakasohjelma), yksityisomistuksellinen (palvelinohjelmisto) |
Aiheesta muualla | |
Verkkosivusto | |
Versiohallinta |
Telegram on osittain avoimeen lähdekoodiin perustuva Telegram Messenger LLC:n kehittämä viestintäsovellus älypuhelimille ja muille laitteille. Virallinen sovellus on saatavilla Androidille, iOS:lle, Windowsille, Linuxille ja macOS:lle. Telegramista on myös selainlisäosia (Google Chrome) sekä web-pohjaisia sovelluksia. Sen käyttäjät voivat lähettää toisilleen viestejä, kuvia, videoita, tarroja ja tiedostoja. Telegram tarjoaa myös päästä päähän -salausominaisuuden, mutta sen vaihtoehtoisuutta ja kotitekoisuutta ovat arvostelleet sekä tietoturva-asiantuntijat että kryptologian tutkijat.lähde?
Telegram kertoi tammikuussa 2021, että sovelluksella on 500 miljoonaa aktiivista käyttäjää kuukausittain.[6]
Telegramin perustivat veljekset Nikolai ja Pavel Durov vuonna 2013. Heidät tunnetaan Venäjän suurimman internet-yhteisöpalvelun VK:n perustajina.[7][8] Sittemmin Venäjän valtionjohdon läheiset tahot valtasivat VK:n, ja Durovit vetäytyivät siitä.[7][9] Telegram Messenger LLC on yritys, jota jotkin uutislähteet ovat luonnehtineet saksalaiseksi.[9] Asian todenperäisyyttä selvittänyt saksalainen Berliner Zeitung toteaa kuitenkin, ettei Saksaan ole rekisteröity sellaista yritystä. Heidän mukaansa Telegram Messenger LLC on rekisteröity palveluntarjoajayritykseen Lontoossa, mutta päätoimipaikka olisi Seychelleillä ja sen omistaisivat puolestaan yritykset Neitsytsaarilta ja Belizestä. Telegram kertoi saksalaisjulkaisulle hajauttaneensa yritysrakenteensa toimintansa turvaamiseksi kaikkiaan seitsemään maahan.[10][11]
Telegram Messengeria varten Nikolai Durov kehitti uuden MTProto-protokollan, johon sovelluksen käyttämä salaus perustuu. Pavel Durov tarjosi Digital Fortress -rahaston kautta taloudellisen tuen ja infrastruktuurin.[12]
Telegram-sovellus julkaistiin iPhone-puhelimille 14. elokuuta 2013, ja sen alfaversio julkaistiin 20. lokakuuta 2013 Android-puhelimille.[13] Kun pikaviestintäsovellus WhatsApp kaatui yli kolmeksi tunniksi helmikuun lopussa 2014, Telegram keräsi lähes viisi miljoonaa käyttäjää.[14]
Joulukuussa 2014 sovelluksen aktiivisten käyttäjien määrä oli 50 miljoonaa, ja viestejä lähetettiin tuolloin yli miljardi kappaletta päivässä.[15] Helmikuussa 2016 Telegram kertoi sovelluksen käyttäjämäärän nousseen sataan miljoonaan käyttäjään kuukausittain. Päivittäin viestejä lähetettiin yli 15 miljardia kappaletta.[16] Tammikuussa 2021 sovelluksen kerrottiin ylittäneen 500 miljoonan aktiivisen kuukausikäyttäjän rajan.[6]
Venäläinen oikeusistuin kielsi Telegramin virallisesti huhtikuussa 2018, kun palvelu kieltäytyi luovuttamasta päästä-päähän-viestinnän salausavaimiaan turvallisuuspalvelujen käyttöön. Tosiasiassa Venäjä ei kyennyt estämään viestimen käyttöä, sillä sen käyttämät IP-osoitteet ovat vaihtuvia. Yritykset estää Telegram päätyivät vaikuttamaan suureen osaan Internetistä, myös pankkipalveluihin ja Googlen Gmailiin. Kesällä 2020 Roskomnadzor luopui yrityksistä estää Telegramin käyttö Venäjällä. Virasto ei selvittänyt miten asia ratkaistiin.[17]
Saksan sisäministeri Nancy Faeser on vaatinut useaan kertaan joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022 Googlea ja Applea poistamaan Telegramin saatavilta sovelluskaupoistaan. Faeserin mukaan valtion vastaiset Reichsbürger-aktivistit, salaliittoteoreetikot ja äärioikeisto käyttävät sovellusta.[18]
Maaliskuussa 2023 Brasilian korkein oikeus määräsi Telegramin suljettavaksi, kun se ei ollut sulkenut kanavia oikeuden määräysten mukaisesti. Telegram poisti lopulta entisen presidentti Jair Bolsonaron viestejä, joiden sanottiin jakavan salaista tietoa ja esti Bolsonaron tukijan kanavan, jota syytettiin disinformaation jakamisesta.[19]
Yksi keskeinen osa Telegramia ovat ryhmäkeskustelut. Tavallisessa ryhmässä voi olla 200 jäsentä. Maaliskuussa 2016 Telegramin "superryhmien" (Supergroup) suurinta jäsenmäärää kasvatettiin tuhannesta viiteen tuhanteen.[20]
Oletuksena viestit salataan vain laitteesta Telegramin palvelimille, jonne viestit säilötään. On kuitenkin mahdollista aloittaa päästä päähän salattu keskustelu kahden henkilön välillä, jolloin viestejä ei tallenneta palvelimille ja viesteille voi asettaa itsetuhoajan. Salatut keskustelut salataan Telegramin omalla MTProto-protokollalla.[21]
Äänipuhelut lisättiin palveluun maaliskuussa 2017. Ne ovat oletuksena salattuja päästä päähän. Äänipuhelut voivat olla vain kahden henkilön välillä, eikä ryhmäpuheluita tueta.[22]
Toisin kuin eräät muut pikaviestimet, jotka ovat suljettuja, Telegram tarjoaa rajapinnan sovellusten käytettäväksi. Lisäksi Telegram on julkaissut avoimen lähdekoodin TDLib (Telegram Database Library) -kirjaston, jonka avulla Telegram-viestimen voi toteuttaa. Telegram-viestimiä on toteutettu mm. Android, iOS, Windows, macOS, Linux, WebAssembly, FreeBSD, Windows Phone, watchOS, tvOS, Tizen, Cygwin, GNU Emacs[23] -käyttöjärjestelmille tai alustoille. Yksinkertaisemman boteille tarkoitetun rajapinnan avulla viestejä voi lähettää vaikka mikrokontrollerilta.[24][25] Telegram-viestejä tai julkisten kanavien keskusteluja voi myös julkaista verkkosivun osana.[26][27]
Kryptologian asiantuntijat ovat esittäneet vuodesta 2013 lähtien[28] sekä epäilyä että kritiikkiä Telegramin käyttämää MTProto-salausta kohtaan. On sanottu, että kotitekoisen ja todistamattoman salauksen käyttö voi tehdä ohjelmasta alttiin ohjelmointivirheille, jotka voivat heikentää sen turvallisuutta.[29][30] On myös väitetty, että Telegram ei palkannut kehittäjiä, joilla olisi ollut alalla riittävästi asiantuntemusta ja uskottavuutta.[31] Kaksi tutkijaa Aarhusin yliopistosta julkaisi joulukuussa 2015 raportin, jossa he osoittivat, että MTProto ei ole IND-CCA-vahva. Salattujen viestien perään on mahdollista lisätä roskaa, joka ei vaikuta viestin sisältöön.[29]
Telegram on järjestänyt kaksi kilpailua, joissa on pyydetty kilpailijoita murtamaan palvelun käyttämä salaus. Kumpikin kilpailu päättyi ilman voittajaa.[32][33] Tietoturva-asiantuntija Moxie Marlinspike ja kommentoijat Hacker News -nimisellä sivustolla arvostelivat kilpailuja, että ne olivat epärehellisiä ja muotoiltu Telegramin hyväksi.[34][35] He sanoivat myös, että kyseisten kilpailujen käyttäminen todisteena salaustekniikan laadusta on harhaanjohtavaa.[34][35][36]
Toisen henkilön tiliin kirjautumiseen ja koko hänen pilvessä olevan viestintähistorian lukemiseen tarvitaan vain kertakäyttökoodi, joka lähetetään tekstiviestillä kyseisen käyttäjän puhelinnumeroon.[37][38][39] Kirjautumiskoodeja on siepattu Iranissa, Venäjällä ja Saksassa, mahdollisesti teleoperaattorien yhteistyöllä.[38][40][41] Telegramissa on mahdollista asettaa salasana, mutta sitä ei vaadita.[40]
Saksalainen kuluttajajärjestö Stiftung Warentest arvioi helmikuussa 2014 Telegramin tarjoamaa tietosuojaa. Tarkastelun kohteena olivat tiedonsiirron turvallisuus, palvelun käyttöehdot, lähdekoodin saatavuus ja sovelluksen jakelu. Järjestö oli tyytyväinen palvelun tarjoamiin vaihtoehtoisiin turvallisuusominaisuuksiin ja osittain avoimeen lähdekoodiin, mutta arvosteli yhteystietojen pakollista siirtämistä Telegramin palvelimille ja osoitteen tai impressumin puuttumista palvelun verkkosivulta. Järjestö sanoi, että se ei voinut analysoida palvelimilla olevien viestien turvallisuutta lähdekoodiin puuttumisen takia.[42]
Yhdysvaltalainen Committee to Protect Journalists -järjestö ja Electronic Frontier Foundation -järjestön Nate Cardozo suosittelivat toukokuussa 2016 välttämään Telegramin käyttöä, koska se ei tarjoa päästä päähän -salausta oletuksena ja koska Matthew Greenin kaltaiset kryptologian tutkijat ovat julkisesti arvostelleet sen käyttämää käytäntöjen vastaista MTProto-salausprotokollaa.[43]
Telegramin UKK väittää, että se on turvallisempi kuin WhatsApp ja Line.[44] Telegramin kehittäjiä arvosteltiin väitteen esittämisestä kesällä 2016, sillä WhatsApp käyttää laajasti hyväksyttyä päästä päähän -salausprotokollaa ja salaa kaiken sen kautta kulkevan tietoliikenteen oletuksena, kun taas Telegram ei tee kumpaakaan.[43][45] Heinäkuusta 2016 lähtien myös Line on käyttänyt päästä päähän -salausta kaikkiin sen kautta lähetettyihin viesteihin oletuksena.[46]
Facebookin omistama pikaviestintäsovellus WhatsApp esti sovelluksessaan kaikki Telegramin sivuille vievät linkit. Sovellus ei muotoillut verkko-osoitteita napsautettaviksi linkeiksi. Esto sittemmin poistettiin. Telegram myös ilmoittaa sivustollaan Facebook-sivunsa kadonneen palvelusta ilman selitystä.[47][48][49]
Facebookin omistamassa kuvapalvelu Instagramissa käyttäjä ei voi laittaa profiilin linkikseen Telegramin linkkiä. Telegram ilmoitti asiasta Twitter-tilillään maaliskuussa 2016.[50]
Pavel Durov väitti lähteneensä Venäjältä 2014 niin, että paluuta ei ole. FSB:n tietovuodon mukaan hän kuitenkin kävi Venäjällä kymmeniä kertoja 2015-2021 ja vietti maassa suuren osan vuodesta 2017, samoin vuonna 2020, myös päivänä, jona Venäjä lopetti Telegramin estämisen. Ranska pidätti hänet vuonna 2024, jolloin Venäjän ulkoministeri sanoi Ranskan ja Venäjän suhteiden pudonneen pohjalukemiin. Telegramin on syytetty tarjoavan rikollisille ja terroristeille suojatun viestinnän. Se on Venäjällä hyvin suosittu ja Venäjän sotilas- ja propagandakäytössä.[51]