Tentti
Nykymaailmassa Tentti:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Tekniikan ja globalisaation myötä Tentti:stä on tullut yhä tärkeämpi jokapäiväisessä elämässämme. Taloudellisista vaikutuksistaan kulttuuriin ja politiikkaan Tentti on noussut toistuvaksi keskustelunaiheeksi eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Tentti:n eri ulottuvuuksia ja merkityksiä sekä sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Tentti on arviointitapa, jonka tarkoitus on mitata vastaajan (usein oppilaan) tietoja, taitoja, kykyjä tai uskomuksia. Tentti ymmärretään usein arkikielessä akateemisena tenttinä mutta voidaan määritellä yleisempänä käsitteenä, joka kattaa keinotekoiset, murretut, mallintavat sekä luonnolliset tentit.[1]
.jpeg)
Keinotekoisuus ja autenttisuus
Tenttejä voidaan tarkastella niiden keinotekoisuuden tai autenttisuuden mukaan, kuten seuraavat neljä tenttityyppiä havainnollistavat.
Keinotekoinen tentti
Keinotekoiset tentit ovat rakennettuja tilanteita, jotka eivät rakenteellisesti vastaa todellista elämää. Tämä on vanhin tenttimuoto, jota on käytetty Kiinassa jo 500-luvulla. Muinoin ulkoa opettelua mittaava tentti oli hyvinkin tarpeen, sillä tietoa ei voinut helposti muuten säilöä kuin ihmisten muistissa. Ulkoa oppimista mittaava keinotekoinen tentti ei välttämättä ole nykyisessä tietoyhteiskunnassa enää kaikkein soveltuvin tenttimismuoto.[1]
Akateeminen tentti on esimerkki keinotekoisesta tentistä.
Murrettu tentti
Mitä enemmän tentin toimintarakennetta murretaan, sitä enemmän se alkaa muistuttaa todellista elämää mallintavaa tenttiä. Jos tentillä ei kuitenkaan ole muuta käyttötarkoitusta itse tenttimisen lisäksi, on se edelleen kuitenkin keinotekoinen.[1]
Mallintava tentti
Mallintava tai simuloiva tentti on todellisuutta jäljittelevä tentti, jossa ei kuitenkaan ole todellista tulosvastuuta. Mallintava tentti jäljittelee luonnollista tilannetta ja luonnollista tenttiä. Harjoittelua voidaan pitää eräänä mallintavan tentin muotona, jossa arviointi muuttuu loppuarvioinnista jatkuvaksi prosessiksi.[1]
Produktisuuntautuneessa tentissä arvioidaan oppilaan tuottamaa tuotetta, kun taas prosessisuuntautuneessa tentissä arvioidaan oppilaan työskentelyä, valintoja ja perusteluja.[1]
Simulointia käytetään sellaisten tilanteiden harjoitteluun, joiden todellinen toteuttaminen on joko vaarallista tai muuten kustannustehotonta. Virtuaalitodellisuus tarjoaa nykyisin varsin laajoja mahdollisuuksia simulointiin.[1]
Luonnollinen tentti
Luonnollinen eli autenttinen tentti tarkoittaa aidon alalle ominaisen ongelman ratkaisua todellisessa suoritustilanteessa. Luonnolliseen tenttiin kuuluu myös todellinen tulosvastuu ongelman ratkaisusta.[1]
Erityisiä tenttimuotoja
Akateeminen tentti
- Pääartikkeli: Akateeminen tentti
Akateemisessa tentissä testataan opiskelijan taitoja akateemisen kurssin aihealueesta.
Diagnostinen tentti
- Pääartikkeli: Diagnostinen tentti
Diagnostisessa tentissä mitataan opiskelijan osaamistasoa opetusprosessin alussa.
Verkkotentti
Verkkotentti on tentti, joka suoritetaan verkon välityksellä, yleensä muualla kuin koulussa. Tenttiä tehdessä on sallittua käyttää lähdemateriaaleja. Tenttitehtävien laatimisessa on otettava verkkotentin erityispiirteet huomioon ja kysymysten on oltava riittävän laajoja ja soveltavia. Tyypillisesti verkkotentti avautuu ennalta sovittuna hetkenä ja opiskelijalla on rajattu aika lähettää tenttivastauksensa joko oppimisen hallintajärjestelmän kautta tai sähköpostitse.
Akvaariotentti
Akvaariotentti on tentti, jossa mahdolliset tenttikysymykset annetaan etukäteen tenttijälle valmistautumista varten. Mahdollisia tenttikysymyksiä on huomattavasti enemmän kuin mitä varsinaiseen tenttiin tulee mukaan. Esimerkiksi annetaan 20 kysymystä, joista tenttiin tulee 4. Tentissä on osattava vastata kaikkiin neljään kysymykseen. Akvaariotentti suoritetaan etänä ilman valvontaa. Tenttivastausta kontrolloidaan plagioinninpaljastuksella.lähde?
Katso myös
Lähteet
- Karjalainen, Asko & Kemppainen, Tiina: Vaihtoehtoisia tenttikäytäntöjä. Oulu: Oulun yliopisto, 1994. ISBN 951-42-3852-4 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 8.7.2010. (suomeksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
Aiheesta muualla
