Teoderik I (visigoottien kuningas)

Nykymaailmassa Teoderik I (visigoottien kuningas) on aihe, joka kiinnittää useiden ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Teoderik I (visigoottien kuningas):stä on tullut toistuva keskustelunaihe kaikkialla joko sen historiallisen merkityksen, nyky-yhteiskunnan vaikutuksen tai populaarikulttuurin vaikutuksen vuoksi. Poliittisista keskusteluista akateemisiin keskusteluihin Teoderik I (visigoottien kuningas) on edelleen kuuma aihe, joka herättää tunteita, mielipiteitä ja pohdintoja kaikilla elämänaloilla. Rajat ylittävän tärkeänä Teoderik I (visigoottien kuningas) on edelleen kiinnostava kohde kaikenikäisille ja -taustaisille henkilöille, ja se on vakiinnuttanut itsensä aiheena, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua.

Teoderik I
Félix Castellon maalaus kuningas Teodorikistä vuodelta 1635
Visigoottien kuningas
Valtakausi 418451
Edeltäjä Wallia
Seuraaja Thorismund
Syntynyt n. 393
Peucen saari, Dobrudzha
Kuollut 20. kesäkuuta 451
Katalaunien kenttien taistelu
Puoliso Flavia Valiana
Lapset Thorismund
Teoderik II
Frederic
Eurik
Retimer
Himnerith
Suku Balt
Isä Alarik
Uskonto areiolainen kristinusko

Teoderik I tai Theoderik I (gootiksi Þiudarīks, lat. Theodericus; noin 39320. kesäkuuta 451) oli visigoottien kuningas myöhäisantiikin aikana vuosina 418–451.[1]

Teoderik oli kuningas Alarikin avioliiton ulkopuolella syntynyt poika. Teoderikin valtakaudella visigootit saivat haltuunsa Tolosan eli nykyisen Toulousen alueen Akvitaniassa. Teoderik liittoutui aluksi Länsi-Rooman kanssa ja taisteli heidän puolellaan vandaaleja vastaan vuonna 422.[1] Visigoottien ja roomalaisten välillä oli kuitenkin yhä kiistoja, mutta ne laantuivat, kun magister militum Flavius Aëtius sai vuonna 426 aikaan sopimuksen, jossa Länsi-Rooma vapautti visigootit foederati-velvoitteista ja tunnusti heidän valtionsa suvereenisuuden.[2] Visigootit liittyivät myöhemmin roomalais-germaaniseen liittoutumaan Katalaunien kenttien taistelussa Attilan johtamia hunneja vastaan 20. kesäkuuta vuonna 451. Teoderik kuoli taistelukentällä.[3] Teoderik oli luultavasti ensimmäinen germaanikuningas, joka julkaisi kirjoitettuja lakeja.[1]

Teoderik I:llä oli monia lapsia, joista myöhemmin visigoottien kuninkaiksi nousivat Thorismund, Teoderik II ja Eurik.

Lähteet

  • Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  • Kari, Risto: Historian ABC 6 – Kaikkien aikojen valtiot. Tammi 2001. ISBN 951-31-1098-2

Viitteet

  1. a b c Castrén ja Pietilä-Castrén 2000, s. 573
  2. Kari 2001, s. 145
  3. Visigoth Britannica Academic, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica inc. Viitattu 29.10.2018. (englanniksi)