Terina

Tässä artikkelissa tutkimme Terina-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Terina on ollut kiinnostava aihe vuosikymmeniä, ja sen merkitys on edelleen suuri. Tällä kiertueella tutkimme sen alkuperää, sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä. Samoin analysoimme Terina:n ympärillä olevia erilaisia ​​mielipiteitä ja kantoja sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Terina:stä, jotta lukija saisi syvemmän ja täydellisemmän käsityksen tästä kiehtovasta ja vaikutusvaltaisesta aiheesta.

Terina
Τερίνα
Terinan arkeologista aluetta.
Terinan arkeologista aluetta.
Sijainti

Terina
Koordinaatit 38°56′22″N, 16°14′02″E
Valtio Italia
Paikkakunta Santa Eufemia Vetere, Lamezia Terme, Catanzaro, Calabria
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 400-luku eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Suur-Kreikka / Bruttium, Regio III Lucania et Bruttii, Italia
Aiheesta muualla

Terina Commonsissa

Terina (m.kreik. Τερίνα, myös Tereina, Τέρεινα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se sijoitetaan usein nykyisen Lamezia Termen kunnan Santa Eufemia Veteren kylän tienoille.[4][5][6]

Maantiede

Terinan kaupunki sijaitsi Bruttiumin niemimaan länsirannikolla lähellä Terinanlahtea eli Hipponioninlahtea (kreik. Τεριναῖος κόλπος, Terinaios kolpos, lat. Terinaeus/Hipponiates sinus, nyk. Santa Eufemian lahti, Golfo di S. Eufemio), jolle se antoi nimensä.[3][7][8] Kaupungin tarkka sijaintipaikkaa ei käy ilmi antiikin lähteistä, eikä sitä tunneta täydellä varmuudella. Nykyisin se sijoitetaan yleensä Santa Eufemia Veteren kylän ja Santa Eufemian luostarin väliselle alueella, missä on sen nimeä kantava arkeologinen alue. Aiemmin kaupunki sijoitettiin yleensä enemmän luoteeseen nykyiselle Piano della Tirenan kukkulalle, joka sijaitsee länteen nykyisestä Nocera Terinesen kaupungista.[2][9][10] Nykyisin tuolle paikalle sijoitetaan kuitenkin antiikin Temesan kaupunki.[9][11]

Terinan arkeologista aluetta.

Lykofron vaikuttaa sijoittavan Terinan joen rannalle, jota hän kutsuu nimellä Okinaros (Ὠκίναρος, lat. Ocinarus).[3][12] Tätä nimeä ei löydy muista lähteistä. Se on aiemmin yleisesti yhdistetty nykyiseen Savuto-jokeen (antiikin Sabatus), mutta tämä perustuu vanhaan oletukseen siitä, että Terina olisi sijainnut Piano della Tirenassa. Yhtä hyvin joen nimi voidaan liittää mihin tahansa Santa Eufemian lahteen laskevista joista.[3]

Historia

Terinan lyömä raha, n. 420–400 eaa. Kuvituksessa naisen pää (Terina-nymfi?) sekä istuva Nike (tai Ligeia-nymfi?).[1][3]

Terina oli kaikkien antiikin aikaisten lähteiden mukaan kreikkalainen kaupunki ja Krotonin siirtokunta.[3][8][13][14][15] Perustamisaika ei käy ilmi antiikin lähteistä,[3] mutta se ajoitetaan 400-luvun eaa. alkuun.[2] Kaupunkia pidettiin seireeni Ligeian hautapaikkana, mikä viittaa siihen, että paikalla oli ollut asutusta jo ennen kreikkalaisten saapumista.[3][14][16] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Terinaios (Τεριναῖος) ja Tereinaios (Τερειναῖος), myöhemmin latinaksi Terinaeus.[1][3]

Terinan nimi esiintyy harvoin Suur-Kreikan kukoistuskauden historiallisissa lähteissä, mutta eräässä ohimenevässä maininnassa kerrotaan sen olleen vuonna 444/443 eaa. sodassa thurioilaisten kanssa Kleandridaan johdolla.[3][17] Tämä osoittaa, että kaupunki oli merkittävä. Myös sen lyömien rahojen määrä, kauneus ja monimuotoisuus vahvistavat käsitystä vauraasta ja tärkeästä paikasta.[3] Kaupunki löi omaa akhaialaisen standardin mukaista hopearahaa noin vuodesta 460 eaa. lähtien ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1][18]

Ensimmäinen merkittävä maininta Terinasta on sen joutuminen bruttien valtaan pian tämän kansan nousun jälkeen vuonna 356 eaa., sillä Diodoros Sisilialaisen mukaan se oli ensimmäinen kreikkalaiskaupunki, jonka brutit valloittivat.[3][19] Aleksanteri Epeiroslainen valtasi kaupungin takaisin noin vuonna 334–332 eaa.,[3][20] mutta se joutui todennäköisesti pian uudelleen bruttien alaisuuteen hänen kuolemansa jälkeen.[3]

Toisen puunilaissodan aikana Terina siirtyi Hannibalin puolelle, mutta kun Hannibal joutui lopulta vetäytymään Bruttiumista, hän tuhosi kaupungin, jottei se joutuisi vihollisen haltuun.[3][13] Kaupunki ei koskaan toipunut tästä iskusta, ja vaikka Strabon ja Plinius vanhempi vielä mainitsevat sen, siitä ei enää tullut merkittävää keskusta.[3][13][8] Trajanuksen ajalle ajoitettu piirtokirjoitus, jossa kaupungin nimi mainitaan, on todennäköisesti väärennös.[3][21]

Rakennukset ja löydökset

Antiikin lähteiden perusteella Terina on ollut linnoitettu muurein ainakin 300-luvulla eaa.[1] Rahojen perusteella kaupungissa oli kultit ja näin mahdollisesti myös pyhäköt ainakin Terina- ja Pandina-nymfeille sekä Nikelle (tai Ligeia-nymfille).[1][3]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”73. Terina”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  2. ↑ a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TERINA Cantazaro, S Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Smith, William: ”Terina”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Terina? Pleiades. Viitattu 24.3.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Terina (Magna Graecia) 26 Santa Eufemia - Τερίνα ToposText. Viitattu 24.3.2025. (englanniksi)
  6. ↑ ”46 D4 Terina?”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  7. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.104.
  8. ↑ a b c Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5.10.
  9. ↑ a b Orlando, Armando: Il mistero di Terina Il Reventino. 7.11.2017. Viitattu 28.3.2025. (italiaksi)
  10. ↑ Piano della Tirenan arkeologisen kohteen sijainti: 39°02′05.2″N, 16°07′33.6″E.
  11. ↑ Temesa/Tempsa Pleiades. Viitattu 24.3.2025. (englanniksi)
  12. ↑ Lykofron: Aleksandra 729, 1009.
  13. ↑ a b c Strabon: Geografika 6.256.
  14. ↑ a b Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Τερίνα.
  15. ↑ Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 307; ; Pseudo-Skylaks: Periplus s. 4.12; Solinus, Gaius Julius: De mirabilibus mundi 2.10.
  16. ↑ Lykofron: Aleksandra 726.
  17. ↑ Polyainos: Strategemata 2.10.1.
  18. ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.15.
  20. ↑ Livius: Rooman synty 8.24.
  21. ↑ von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum150.

Aiheesta muualla