Tetjana Prorotšenko on aihe, joka on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena kautta historian. Sen merkitys ja vaikutus heijastuu yhteiskunnan, kulttuurin ja inhimillisen kehityksen eri puolille. Alkuperäistään lähtien Tetjana Prorotšenko on herättänyt uteliaisuutta ja ollut useiden tieteenalojen tutkimuksen kohteena, mikä on antanut meille mahdollisuuden laajentaa ymmärrystämme siitä. Tässä artikkelissa tutkimme Tetjana Prorotšenko:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään sen merkityksellisyyteen laajemmissa yhteyksissä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme selvittämään Tetjana Prorotšenko:tä ympäröivät mysteerit ja monimutkaisuudet tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Naisten yleisurheilu | |||
![]() | |||
![]() |
Moskova 1980 | 4×400 m | |
![]() |
Montréal 1976 | 4×100 m | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Praha 1978 | 4×400 m | |
Universiadit | |||
![]() |
Sofia 1977 | 4x100 m |
Tetjana Vasylivna Prorotšenko (myöh. Burakova, ukr. Тетяна Василівна Пророченко (Буракова), ven. Татьяна Васильевна Пророченко (Буракова), Tatjana Vasiljevna Prorotšenko (Burakova), 15. maaliskuuta 1952 Osipenko, Ukrainan SNT – 11. maaliskuuta 2020) oli Neuvostoliittoa edustanut pikajuoksija ja olympiavoittaja.
Prorotšenko voitti 4×400 metrin viestijuoksussa olympiakultaa Moskovassa 1980 ja EM-hopeaa Prahassa 1978. 4×100 metrin viestissä hän voitti olympiapronssia Montréalissa 1976. Lisäksi hän sijoittui Montréalissa 200 metrillä kuudenneksi. Vuonna 1979 hän kuului Neuvostoliiton pitkän viestin maailmanennätyksen tehneeseen joukkueeseen.[1] Prorotšenko avioitui pikajuoksun olympiavoittaja Viktor Burakovin kanssa. Hän kuoli syöpää sairastettuaan 67-vuotiaana 11. maaliskuuta 2020.[2][3]