Nykymaailmassa The Blueprint Dives:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Olipa kyseessä kulttuuriilmiö, historiallinen hahmo tai nykyaikainen käsite, The Blueprint Dives on kiinnittänyt asiantuntijoiden, harrastajien ja tutkijoiden huomion. Sen vaikutus ulottuu modernin elämän eri osa-alueille politiikasta ja taloudesta populaarikulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti The Blueprint Dives:n merkitystä ja merkitystä analysoimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
The Blueprint Dives Extol | ||
---|---|---|
![]() | ||
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | Top Room Studios, Oslo, 2004 | |
Julkaistu | ![]() ![]() | |
Tuottaja(t) | Extol | |
Tyylilaji | post-hardcore, progressiivinen rock, progressiivinen metalli | |
Kesto | 53.28 | |
Levy-yhtiö | Century Media Records | |
Extolin muut julkaisut | ||
Synergy 2003 |
The Blueprint Dives 2005 |
Extol 2013 |
The Blueprint Dives (lyhennetään usein Blueprint) on norjalaisen Extol-yhtyeen neljäs studioalbumi, joka julkaistiin 21. helmikuuta 2005.
Ennen äänitystä yhtyeen riveistä poistuivat kitaristit Ole Børud ja Christer Espevoll. Tilalle tulivat rockyhtye Gangliónissa vaikuttaneet Tor Magne S. Glidje ja Ole Halvard Sveen.
Albumilla yhtyeen tyyli vaihtui enemmän progressiiviseen metalliin ja post-hardcoreen. The Blueprint Divesin tunnelmaa on luonnehdittu "rauhalliseksi ja seesteiseksi", ja Imperiumi.net kuvaili tyyliä "fuusioksi yhtyeiden kuten Cult of Luna, Muse ja Porcupine Tree musiikkia".[1]
Kappaleesta Pearl kuvattiin musiikkivideo,jonka ohjasivat Helmet Productionsin Øystein Moe ja Alexander Somma. The Death Sedative oli alun perin kirjoitettu Lengsel-yhtyeen kappaleeksi mutta se päätettiin kuitenkin äänittää Extolin albumille. The Blueprint Divesilla on myös kaksi Ganglión-yhtyeen materiaaliksi kirjoitettua kappaletta.[2]
The Blueprint Dives oli ehdolla Norjan Grammy-palkinnon, Spellemannsprisenin saajaksi vuoden 2005 parhaan norjalaisen metallialbumin kategoriassa. Albumi ylsi lisäksi sijalle viisi Norjan suurimman sanomalehden Dagbladetin järjestämässä äänestyksessä, jossa valittiin vuoden metallialbumit[3].