Theodor Brofeldt

Nykymaailmassa Theodor Brofeldt on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion planeetan joka kolkassa. Theodor Brofeldt on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko historiallisen merkityksensä, nyky-yhteiskunnan merkityksensä tai tulevaisuuden vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Theodor Brofeldt on ollut keskustelun, laajan tutkimuksen ja yksityiskohtaisen analyysin kohteena, mikä on johtanut monenlaisiin mielipiteisiin ja näkökulmiin. Tässä artikkelissa tutkimme Theodor Brofeldt:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan valaista aihetta, joka herättää edelleen kiinnostusta ja uteliaisuutta ympäri maailmaa.

H. G. Th. Brofeldt kotonaan Iisalmen pappilassa, Eero Järnefeltin maalaama muotokuva vuodelta 1888.

Henrik Gustaf Theodor Brofeldt (14. maaliskuuta 1837 Jaakkima – 4. helmikuuta 1914 Iisalmi) oli suomalainen pappi ja kirjailija Juhani Ahon isä.[1][2]

Brofeldtin vanhemmat olivat kappalainen, varapastori Petter Johan Fredrik Brofeldt ja Margaretha Charlotta Mechelin. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lukiosta 1856 ja suoritti Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon 1858. Brofeldt vihittiin papiksi 1859.[2]

Brofeldt aloitti virkauransa Lapinlahdella kappalaisen apulaisena mutta toimi sittemmin Iisalmen emäseurakunnan kirkkoherrana 1883–1914. Hän oli myös tuomiokapitulin asessorina ja hän sai rovastin arvon 1888.[1][2]

Theodor Brofeldt oli naimisissa 1860–1899 Karolina Fredrika Emelie Snellmanin (k. 1899) kanssa, ja he saivat kymmenen lasta joista vanhin oli Juhani Aho.[1] Brofeltit olivat herännäisiä, mutta Theodor Brofeldt läheni myöhemmin beckiläisyyttä.[3] Brofeldt meni 1901 toisen kerran naimisiin kansakoulunopettaja Hanna Emilia Wartiaisen kanssa.[2]

Teoksia

Nimellä H. G. Th. Brofeldt:

  • Saarnoja. Otava 1917

Lapset

  • Johannes (Juhani Aho), 11.9.1861–8.8.1921
  • Lyydi, 1862–1949, pappilan mamselli
  • Pekka, 1864–1945, toimittaja, kirjailija, saarnaaja
  • Kalle (Kalle Aho), 1865–1936, opettaja, johtaja, toimittaja, valtiopäivämies
  • Theodor, 1867–1946, henkikirjuri, lääninrahastonhoitaja
  • Elli Hirvensalo, 1870–1952, seminaarinopettaja
  • Miili, 1872–1882
  • Joel, 1874–1896
  • Hanna, 1876–1891
  • Alma Lescelius, 1879–1970, opettaja, puutarhuri, ruustinna

Lähteet

  1. ↑ a b c Theodor Brofeldt (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b c d BROFELDT Henrik Gustaf Theodor. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  3. ↑ Marko Vanhanen: Marko Vanhanen. Maan hiljaiset : Juhani Ahon kuvaus herännäisyydestä novellikokoelmassa Heränneitä. Pro Gradu. s. 4

Kirjallisuutta

  • Olavi Tarvainen : Savolainen sielunpaimen : muistelmia rovasti H. G. Th. Brofeldtista. WSOY 1951, 3. painos 1962