Thomas Andrews (fyysikko)

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa syvemmälle Thomas Andrews (fyysikko):een ja tutkia sen eri puolia ja sen vaikutusta elämäämme. Thomas Andrews (fyysikko) on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien huomion ympäri maailmaa ja on herättänyt keskustelua ja pohdintaa sen tärkeydestä ja merkityksestä. Kun perehdymme Thomas Andrews (fyysikko):n analyysiin, löydämme sen monia ulottuvuuksia ja kuinka se vaikuttaa yhteiskuntaamme, kulttuuriamme ja tapaamme nähdä maailma. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Thomas Andrews (fyysikko) on edelleen erittäin kiinnostava aihe asiantuntijoille ja suurelle yleisölle. Liity kanssamme tälle Thomas Andrews (fyysikko):n löytö- ja pohdiskelumatkalle.

Tämä artikkeli käsittelee fyysikkoa. Artikkeli samannimisestä Harland & Wolff -telakan toimitusjohtajasta, katso Thomas Andrews.
Andrews Thomas
Henkilötiedot
Syntynyt19. joulukuuta 1813
Belfast, Pohjois-Irlanti
Kuollut26. marraskuuta 1885
Koulutus ja ura
Tutkinnot Glasgow'n yliopisto
Tutkimusalue fysiikka, kemia

Thomas Andrews (19. joulukuuta 1813 Belfast, Irlanti – 26. marraskuuta 1885) oli irlantilainen fyysikko ja kemisti.

Opiskelu ja ura

Thomas Andrews oli Thomas John Andrewsin ja Elizabeth Stevensonin vanhin poika. Vuonna 1828 hän opiskeli kemiaa Glasgow'n yliopistossa ohjaajanaan Thomas Thomson ja jatkoi kemian opiskelua Pariisissa. Palattuaan Irlantiin hän meni Trinity College Dubliniin. Vuonna 1835 hän valmistui Edinburghin yliopistosta lääketieteen tohtoriksi.[1]

Belfastissa Andrewsista tuli fyysikko ja hän toimi kemian professorina Belfast Academical Institutessa.[2] Tulevien vuosien aikana hän julkaisi lääketieteellisiä artikkeleita ja opetti kemiaa. Hän toimi 1940-luvulla Queensin yliopiston ensimmäisenä kemian professorina.

Saavutukset

Andrews oli ensimmäinen, joka näytti, että otsoni on yksi hapen muoto. Hän yritti myös selittää otsonin tilavuutta, mutta epäonnistui.

Andrews keksi kriittisen pisteen ja sen merkityksen tutkiessaan hiilidioksidin kokoonpuristuvuutta. Hän havaitsi, ettei kriittisen lämpötilan yläpuolella kaasua ja nestettä voida erottaa toisistaan.[3]

Lähteet

  1. ↑ Mark McCartney & Andrew Whitaker: Physicists of Ireland: passion and precision, s. 77. CRC Press, 2003. ISBN 9780750308663 Google Book. (englanniksi)
  2. ↑ Thomas Andrews (1813–1885)A Ask About Ireland. (englanniksi)
  3. ↑ Steven C. Frautschi: The Mechanical universe: mechanics and heat, s. 550. Cambridge University Press, 1986. ISBN 9780521304320 Google Book. (englanniksi)