Nykyään Tieteen ja taiteen ansiomerkki-aihe on erittäin tärkeä yhteiskunnassa. Tekniikan kehittymisen ja maailman jatkuvien muutosten myötä Tieteen ja taiteen ansiomerkki:stä on tullut monien ihmisten kiinnostava kohde. Olipa Tieteen ja taiteen ansiomerkki kulttuurinen ilmiö, tieteellinen löytö tai historiallinen henkilö, sen vaikutus elämäämme on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Tieteen ja taiteen ansiomerkki:n eri näkökohtia ja sen vaikutusta eri alueilla tarjoamalla laajan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta, joka kiinnittää edelleen yleisön huomion ympäri maailmaa.
Tieteen ja taiteen ansiomerkki (saks. Österreichisches Ehrenzeichen für Wissenschaft und Kunst) on itävaltalainen kunniamerkki. Se perustettiin vuonna 1935, ja lakkautettiin jo kolme vuotta myöhemmin, kun Itävalta liitettiin Natsi-Saksaan. Kunniamerkki perustettiin uudelleen 25. maaliskuuta 1955 kansallisneuvoston päätöksellä tunnustuksena esimerkillisestä luovuudesta tai palveluksesta tieteen tai taiteen alalla.[1]
Kunniamerkkiä jaetaan kolmessa luokassa:[2]
Ylimpään luokkaan voidaan nimetä enintään 72 henkilöä, joista puolet tutkijoille ja puolet taiteilijoille. Molemmissa alaluokissa enintään puolet, eli 18, on myös varattu Itävallan kansalaisille. Alemmissa luokissa vastaavia rajoitteita ei ole.[2]