Tässä artikkelissa tutkimme Tieteen termipankki:n kiehtovaa maailmaa ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tieteen termipankki:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli kehityksessämme yksilöinä ja kollektiivina sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitykseen historiassa. Näillä sivuilla tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen alusta nykypäivään ja pohdimme sen merkitystä tulevaisuudessa. Monitieteisellä lähestymistavalla lähestymme Tieteen termipankki:tä eri näkökulmista korostaen sen merkitystä kulttuurin, politiikan, tieteen ja teknologian aloilla. Epäilemättä Tieteen termipankki on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe tänään, ja tämän artikkelin avulla aiomme syventää sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Tieteen termipankki on suomalainen vuonna 2012 avattu wiki-muotoinen tietokanta, johon kootaan kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen termistöjä. Termipankkia rakennetaan joukkoistamalla, tarkemmin sanottuna rajoitetun talkoistamisen (engl. niche-sourcing) menetelmällä eli kunkin tieteenalan asiantuntijat vastaavat oman erikoisalansa termeistä ja niiden määritelmistä. Tietokantaa ylläpidetään Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ja sitä rahoittavat Suomen Akatemia ja Helsingin yliopisto.[1] Hankkeen pilotteina vuosina 2011-2015 ovat toimineet kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen termistöt[2], mutta jo varhaisessa vaiheessa mukaan tuli myös muita tieteenaloja. Vuoden 2022 alussa Tieteen termipankissa on viitisenkymmentä aihealuetta ja yli 44 000 käsitesivua, jotka sisältävät jopa 300 000 termiä eri kielillä.