Nykymaailmassa Tilemsin laakso:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Olipa kyseessä tieteenala, poliittinen keskustelu tai arkielämä, Tilemsin laakso on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin kansalaisten huomion. Sen vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin tekee siitä analyysin ja pohdinnan arvoisen aiheen. Tässä artikkelissa tutkimme Tilemsin laakso:n eri ulottuvuuksia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Eri näkökulmien ja mielipiteiden kautta pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja edistämään syvempää ymmärrystä sen tärkeydestä ja seurauksista.
Tilemsin laakso (ransk. La vallée de Tilemsi) on tasankomainen kuivunut jokilaakso Malin Kidalin ja Gaon alueilla. Se ulottuu pohjois-eteläsuunnassa Adrar des Ifoghas -vuoriston länsipuolelta Nigerjoelle.[1][2] Pohjoisosa kuuluu Saharaan ja eteläosa Sahelin vyöhykkeeseen. Seudulla on runsaat pohjavesivarat, mutta pintavedet käsittävät vain sateiden jälkeen nopeasti kuivuvia vadeja ja lampia. Kasvillisuus koostuu etupäässä pensaista ja heinäkasveista.[3] Bouremin piirin Tarkintin kunnassa sijaitsee suuri fosfaattiesiintymä[4].
Laakson kautta kulkee Gaosta Kidaliin sekä Tessalitin kautta Algeriaan johtava tie. Seudulla asuvat tuaregit harjoittavat etupäässä paimentolaisuuteen perustuvaa karjanhoitoa[5]. Karkarichinkatissa noin 45 kilometriä Gaosta pohjoiseen on arkeologinen löytöpaikka, joka on ajoitettu neljännelle vuosituhannelle ennen ajanlaskun alkua. Sen muinaiset asukkaat harjoittivat metsästystä, kalastusta ja karjanhoitoa, valmistivat keramiikkaa ja pieniä eläinhahmoja.[6]