Tilkkala

Tässä artikkelissa käsittelemme Tilkkala:tä, aihetta, joka on herättänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen eri aloilta ja eri profiileista. Tilkkala on laajalti keskusteltu aihe, joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja synnyttänyt laajan kirjon analyyseja, keskusteluja ja pohdintoja. Perustamisestaan ​​lähtien Tilkkala on ollut tutkimuksen, tutkimuksen ja spekuloinnin kohteena, mikä on herättänyt uteliaisuutta ja huolta niissä, jotka haluavat ymmärtää, syventää ja ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Vuosien varrella Tilkkala on kehittynyt ja asettanut itsensä relevantiksi aiheeksi eri yhteyksissä, kattaen sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia, tieteellisiä ja kulttuurisia näkökohtia. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia, lähestymistapoja ja keskusteluja, jotka liittyvät Tilkkala:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä jännittävästä aiheesta.

Tilkkala on kylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä sijaitsee Perniön itälaidalla.

Tilkkalan kyläalue ulottuu Koskonjoelta entiselle kunnanrajalle Kytömäenjärvelle. Tilkkalan kyläkeskus sijaitsee Kivilinnantien varressa Tilkkalan maatilan ympäristössä. Tilkkalan naapurikylät ovat Kontolan pohjoisessa, Torkkila etelässä ja Kokkila lännessä. Kylä on haja-asutusaluetta, eikä kylän itäosassa ole lainkaan asutusta.[1]

Tilkkalasta on löydetty muinaishautoja ja esihistoriallisia esineitä. Tilkkalan kylä on kuitenkin keskiaikaista perua ja se on kuulunut Kokkilan kanssa Kontolan jakokuntaan. Tilkkala oli yksinäistila, joka jaettiin isojaossa kahtia 1796. Tilat yhdistyivät jälleen 1914, mutta pientiloja alettiin lohkota kylään 1920-luvulla.[2][3]

Lähteet

  1. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 2.5.2020.
  2. Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Perniön kulttuuriympäristö ja arvot, s. 103. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.
  3. Aulis Oja: Keskiaikaisen Etelä-Suomen asutus ja aluejaot (pdf) (s.48) Helsinki, 1955. Suomen historiallinen seura. Viitattu 2.5.2020.