Timo Puustinen

Tässä artikkelissa perehdymme Timo Puustinen:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Timo Puustinen on ollut eri alojen asiantuntijoiden mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteena, ja he ovat omistaneet aikaa ja vaivaa sen monipuolisuuden ymmärtämiseen. Analysoimme kuinka Timo Puustinen on vaikuttanut yhteiskuntaan aikojen saatossa ja miten eri kulttuurit ja sukupolvet ovat tulkinneet sitä. Lisäksi tarkastelemme sen roolia ihmisten jokapäiväisessä elämässä sekä sen vaikutusta taiteeseen, tieteeseen ja teknologiaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Timo Puustinen:tä ja tarjoamaan kattavan kuvan tästä tärkeästä ja kiehtovasta aiheesta.

Tämä artikkeli käsittelee Mannerheim-ristin ritaria. Samannimisestä elokuvaohjaajasta kerrotaan artikkelissa Timo Sakari Puustinen.
Timo Puustinen

Timo "Jukka" Johannes Puustinen (19. kesäkuuta 1909 Iisalmi – 13. helmikuuta 1962 Kuopio) oli Mannerheim-ristin ritari numero 117. Jalkaväkirykmentti 10:ssä pataljoonan komentajana toiminut Puustinen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 1. elokuuta 1943. Sotilasarvoltaan hän oli nimityshetkellä majuri.[1]

Sotilasura

Ylioppilaaksi tultuaan Puustinen kävi reserviupseerikurssi 21:n 1931–1932 sekä kadettikurssi 16:n 1932–1934. Puustinen toimi nuorempana upseerina Pohjan rykmentissä 1934–1939 sekä reserviupseerikoulussa 1939.

Talvisodan aikana Puustinen toimi kouluttajana ja komppanianvarapäällikkönä Sotakoulutuskeskuksessa. Jatkosodan alettua Puustinen oli komppanianpäällikkönä JR 10:ssä ja sittemmin pataljoonan komentajana 1942–1944. Majuri Jukka Puustinen johti 14. maaliskuuta − 17. maaliskuuta 1943 581 miehen vahvuistan sissiosastoa, joka tuhosi Rukajärven suunnalla venäläisen 27. divisioonan Jeljärven huoltotukikohdan ja rautatieasema-alueen. Suomalaisten tappiot retkellä olivat 32 kaatunutta ja vangiksi jäänyttä.[2]

Sodan jälkeen Puustinen toimi muun muassa toimistoupseerina Kuopion sotilaspiirin esikunnassa 1944–1945, JR 2:n esikuntapäällikkönä 1945–1946, toimistopäällikkönä Kuopion sotilaspiirissä 1946–1947, huoltopäällikkönä 1947–1948 ja järjestelytoimiston päällikkönä 1948–1953. Savo-Karjalan sotilasläänin esikunnassa Puustinen oli toimistopäällikkönä 1953–1955. 2. prikaatissa ja myöhemmin Pohjois-Savon prikaatissa hän oli pataljoonankomentajana 1955–1961 sekä esikuntapäällikkönä 1961–1962.

Asekätkentäjutun yhteydessä 1945–1947 Puustinen oli pidätettynä 23 kuukautta.

Ylennykset: reservivänrikki 14.10.1932, vänrikki 16.5.1934, luutnantti 16.5.1936, kapteeni 20.9.1940, majuri 1.11.1942, everstiluutnantti 13.1.1960.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Hurmerinta & Viitanen 1994, s. 336.
  2. ↑ Säälimättömät sissit Jeljärvellä. Iltalehti - Jatkosodan asemasota, 2022-39, s. 6-12.