Nykymaailmassa Tin-Essakon piiri:llä on tärkeä paikka nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Tin-Essakon piiri:stä on tullut monia ihmisiä kiinnostava aihe. Taloudellisista vaikutuksistaan populaarikulttuuriin Tin-Essakon piiri on olennainen näkökohta, joka tuottaa edelleen keskustelua ja keskustelua eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tin-Essakon piiri:n roolia nyky-yhteiskunnassa ja sen kiistatonta merkitystä nykymaailmassa.
Tin-Essakon piiri (ransk. Cercle de Tin-Essako) on paikallishallintoalue Malin Kidalin alueella[1]. Sen pinta-ala on 39 000 neliökilometriä[2]. Piirissä on 8 000 asukasta (vuonna 2009)[3].
Tin-Essakon piiri rajoittuu pohjoisessa Abeïbaran piiriin, koillisessa Algeriaan, idässä Nigeriin sekä etelässä Ménakan ja lännessä Kidalin piireihin. Se käsittää Tin-Essakon ja Intadjediten maalaiskunnat. Vuodesta 2005 lähtien piirin keskuksena toimii Tinezé, joka sijaitsee 36 kilometriä Tin-Essakosta kaakkoon.[2]
Pinnanmuodostukseltaan alue on wadien halkomaa vuoristoista Saharaa. Laaksojen kasvisto koostuu heinistä, piikkipensaista ja puista. Lämpötilat vaihtelevat 5:n ja 45:n celsiusasteen välillä, ja ilmasto on äärimmäisen kuiva. Eläinkuntaan kuuluu gaselleja, sakaaleja, hyeenoja ja trappeja.[2]
Seudun asukkaat ovat etupäässä tuaregeja, jotka jakautuvat Tin-Essakon kylään ja 23 paimentolaisryhmään. Tärkein elinkeino on karjanhoito. Kotieläimiä ovat kamelit, naudat, lampaat ja vuohet. Lisäksi tehdään käsitöitä ja käydään pienimuotoista kauppaa.[2]
Toimivia alkeiskouluja on Tin-Essakossa, Inakarotissa, Achiboghossa ja Imboulalissa. Tinezéssä on toistaiseksi toimimaton terveyskeskus ja Tin-Essakossa, Tagorastissa, Achiboghossa ja Imboulalissa terveysasemat.[2]