Toivo Flink

Nykymaailmassa Toivo Flink on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kehittyy jatkuvasti. Ajan myötä Toivo Flink:n merkitys yhteiskunnassa on kasvanut ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen tilaan Toivo Flink on ollut lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena, mikä on osaltaan rikastanut tietoa tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Toivo Flink:een liittyviä eri näkökohtia ja käsittelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja tulevaisuutta. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä ilmiöstä.

Toivo Mikael Flink (s. 14. elokuuta 1949 Kalininin alue) on Karjalan tasavallasta kotoisin oleva filosofian tohtori, tutkija ja runoilija, joka on asunut Suomessa vuodesta 1991 lähtien.

Flinkin perhe oli inkeriläinen.[1] Perhe muutti Petroskoihin vuonna 1953 ja hän valmistui vuonna 1972 Petroskoin yliopiston suomen kielen laitokselta. Flink toimi 1972–1976 Karjalan radion suomenkielisen toimituksen kirjeenvaihtajana ja vuosina 1976–1990 hän oli toimittajana Punalippu-lehdessä. Flinkistä tuli Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäsen vuonna 1986. Hän julkaisi 1980-luvulla kaksi runokokoelmaa ja suomensi venäläisten runoilijoiden (Sergei Jesenin, Kornei Tshukovski, Vladimir Sokolov, Junna Moriz, Jevgeni Jevtushenko, Vladimir Lugovskoi) runoja.

Flink muutti vuonna 1991 Suomeen ja toimi 1991–2001 opettajana Vantaalla. 2000–luvulla hän on toiminut aineenopettajana, Inkeri-keskuksen vt. toiminnanjohtajana sekä tutkijana Kansallisarkistossa 2007–2009 ja Siirtolaisinstituutissa vuodesta 2010. Flink on toiminut Suomen Inkeri-liiton puheenjohtajana 2009–2012 ja Inkeriläisten viesti-lehden päätoimittajana 2010–2012. Hän oli myös perustamassa Suomen Akateemista Inkeri-Seuraa vuonna 2017.

Flink auskultoi opettajaksi vuonna 1992 Helsingin yliopistossa ja väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2000 Turun yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2012 Suomen ja Venäjän historian dosenttina Helsingin yliopistossa.

Teoksia

  • Järvi kämmenissä : runoja. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1983
  • Osa ja arpa : runoja. 1985
  • Kevätvyöry : Karjalan kirjailijain ja kynäilijäin julkaisu ; toimituskollegio Toivo Flink ym. ; toim. Raija-Liisa Pöllä ; valokuvat Sergei Belavin. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1985
  • Inkerin lasten oppikirja ; kirj. Toivo Flink ja Eeva Mäkilä ; kuvitus Liili Mōtuste. Inkerin kulttuuriseura, Helsinki 1995
  • Pois Inkeristä, ohi Inkerin. Yliopistopaino, Helsinki 1995
  • Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861-1917, väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita osa 160. Turun yliopisto, Turku 2000
  • Tulla vapaaksi sisältää kaiken. FinnEpos, Vihtijärvi 2007
  • Kotiin Karkotettavaksi. Inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon 1944–1955. Historiallisia tutkimuksia 251. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Kansallisarkisto, Helsinki 2010
  • Salaiset kansiot : uusia ja yllättäviä tapauksia talvi- ja jatkosodan vuosilta ; kirjoittajat Toivo Flink ym. ; toimitus Kauko I. Rumpunen. Valitut Palat, Helsinki 2010
  • Pois nöyrän panta : Inkerin liitto 1922-1944. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 2012

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Dokumentti Inkerinsuomalaisten kansanmurhasta agricolaverkko.fi. Arkistoitu 7.4.2022. Viitattu 8.2.2020.