Toivo Pawlo

Seuraava artikkeli käsittelee Toivo Pawlo-ongelmaa, josta on tullut tärkeä viime vuosina. Toivo Pawlo on syntymästään lähtien herättänyt suurta kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa, mikä on herättänyt keskustelua ja pohdiskelua sen merkityksestä ja vaikutuksista eri alueilla. Toivo Pawlo on noussut tutkimus- ja keskustelunaiheeksi useilla eri aloilla, olipa kyse muun muassa tieteestä, tekniikasta, historiasta, politiikasta, kulttuurista. Tämän artikkelin aikana analysoidaan Toivo Pawlo:een liittyviä eri näkökohtia, jotta saadaan kattava ja laaja näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksista.

Toivo Pawlo vuonna 1968.

Toivo Pawlo (25. joulukuuta 1917 Lontoo – 14. kesäkuuta 1979 Tukholma)[1] oli ruotsalainen näyttelijä. Hänen vanhempansa olivat ooppera- ja operettilaulajia, ja hän opiskeli Kuninkaallisen draamateatterin oppilaskoulussa 1930-luvulla. Hän näytteli myös Riksteaternissa sekä Malmön ja Tukholman kaupunginteattereissa. Malmössä hän kuului Ingmar Bergmanin teatteriseurueeseen.[1]

Vuonna 1976 Pawlo sai parhaan näyttelijän Guldbagge-palkinnon elokuvasta Hallo Baby.[1] Samana vuonna hänet palkittiin teatterialan O’Neill-palkinnolla.[2]

Pawlon äänirooli Tyko Jonssonina animaatiossa Karl-Bertil Jonssonin jouluaatto on Ruotsissa hyvin tunnettu. Animaatiota on esitetty myös Suomessa useasti jouluisin. Lisäksi hän on kertojanäänenä Kallen kiipeilypuussa sekä Barbro Lindgrenin lastenkirjaan perustuvassa animaatiossa Loranga, Masarin och Dartanjang.

Toivo Pawlo on haudattu Skogskyrkogårdenin muistolehtoon Tukholmassa.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c Toivo Pawlo ingmarbergman.se. Viitattu 12.12.2018. (englanniksi)
  2. ↑ Toivo Pawlo svenskfilmdatabas.se. Viitattu 12.12.2018. (ruotsiksi)
  3. ↑ Hitta graven etjanster.stockholm.se. Viitattu 12.12.2018. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla