Toralinna

Tässä artikkelissa tutkimme Toralinna:n maailmaa ja tutkimme sen oleellisimpia ja merkittävimpiä puolia. Sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen mahdollisiin sovelluksiin tulevaisuudessa uppoudumme kattavaan analyysiin, joka pyrkii valaisemaan tätä jännittävää aihetta. Tutkimuksen ja yksityiskohtaisen tutkimuksen avulla toivomme tarjoavamme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää täysin Toralinna:n tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa. Liity kanssamme tälle löytö- ja tutkimusmatkalle, jossa tutkimme Toralinna:n kaikkia puolia ymmärtääksemme täysin sen vaikutuksen ja potentiaalin.

Tämä artikkeli käsittelee Helsingin Toralinnaa. Tampereen Toralinnasta on eri artikkeli.
Toralinna
Sijainti Keski-Pasila, Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°11′40″N 24°55′51″E / 60.19457°N 24.93083°E / 60.19457; 24.93083
Rakennustyyppi Asuinkasarmi (d)
Suunnittelija Bruno Granholm
Valmistumisvuosi
Omistaja Sato (yritys)
Kartta
Toralinna

Toralinna on Helsingin Keski-Pasilassa sijaitseva punatiilinen asuinrakennus. Se sijaitsee Veturitien varrella, mutta julkisivu on itään kohti päärataa ja Pasilan veturitalleja. Rakennuksen osoite on Veturitie 3.

Historia

Pihapiiriin kuuluva rautatieläistalo vuonna 2020.

Toralinna valmistui vuonna 1899 VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Sen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm,[1] joka toimi tuolloin Rautatiehallituksen pääarkkitehtina. Rakennus sai lempinimet Stenari ja Kivimuuri.[2]

Toralinnassa asuivat veturinkuljettajat ja -lämmittäjät perheineen. Ensimmäisessä kerroksessa palvelivat myös sekatavarakauppa ja asukkaiden osuuskauppana perustama maitokauppa.[2] Rakennus jäi tyhjilleen 1980-luvulla, kun VR ei enää tarvinnut sitä.[3] Vuonna 1987 rakennus remontoitiin,[4] ja kaikki 64 asuntoa ovat sittemmin olleet vuokralla.[3]

Veturitallit, Toralinna ja pihapiirin kaksi puutaloa ovat Museoviraston suojelukohde, joka tunnetaan nimellä ”Pasilan veturitallit ja rautatieläistalot”.[5] Toinen säilyneistä puutaloista on niin kutsuttu varikonpäällikön talo, paritaloksi rakennettu huvila, joka on myös Granholmin suunnittelema. Puutaloja oli vielä 2010-luvun alussa kolme, mutta yksi niistä paloi elokuussa 2014.[6] Tulipalossa kuoli kaksi ihmistä.[7] Pihapiiriin kuuluu myös tiilinen asetinlaiterakennus, jota ei kuitenkaan ole suojeltu.[8]

Hankkeet

Toralinnassa ei ole asuttu vuoden 2018 jälkeen.

Toralinna on tarkoitus peruskorjata, mutta valmistumisajankohdasta ei ole tietoa. Viimeisimmät vuokralaiset muuttivat sisäilmaongelmien vuoksi pois vuonna 2019, eikä rakennuksessa ole sen jälkeen ollut asukkaita.[9] Rakennuksen omistaa vuokra-asuntoja tarjoava Sato Oy.[10][11] Kesään 2023 mennessä rakennuksessa oli muun muassa korjattu veden- ja lämmöneristystä sekä purettu välipohjat. Sato on ilmoittanut kohonneiden rakennus- ja remontointikustannusten syyksi remontin lykkääntymiseen. Silloisen arvion mukaan rakennuksen peruskorjaus maksaisi yli 20 miljoonaa euroa.[9]

Rakennus suojellaan asemakaavalla ja sen käyttö asuinrakennuksena jatkuu mahdollisuuksien mukaan. Myös hotellitoimintojen mahdollisuutta tutkitaan.[12] Toralinna on kokonaisuudessaan noin 3 900 neliömetrin kokoinen.[9]

Toralinnan itäpuolella olevaa ratapihaa pyritään supistamaan pienemmäksi, jotta alueelle voitaisiin rakentaa puisto- ja tapahtuma-alue.[13][14]

Lähteet

  1. ↑ Pasila: Historia (Kaupunkisuunnitteluviraston sivusto) 15.8.2008. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.12.2009.
  2. ↑ a b Mustonen, Pertti & Rytilä, Pekka: Kaupunkiratakirja 2002 : Helsinki - Huopalahti - Leppävaara, s. 162–163. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Ratahallintokeskus, 2002. ISBN 951-718-876-5
  3. ↑ a b Bäckgren, Noona & Nissinen, Hannes: Pasilan historiallisessa Toralinnan kerrostalossa on ilmennyt sisäilmaongelmia – ”Kun pönttöuunit olivat käytössä, täällä oli lämmintä ja kuivaa” Helsingin Sanomat. 9.1.2018. Viitattu 24.8.2021.
  4. ↑ Jämsen, Elina: Vuokralaiset saavat lähtöpassit Toralinnasta – Asukkaiden mukaan Sato tiesi historiallisen talon surkeasta kunnosta vuosia Yle. 15.8.2018. Viitattu 24.8.2021.
  5. ↑ Pasilan veturitallit ja rautatieläistalot Kulttuuriympäristön palveluikkuna. 31.3.2020. Museovirasto. Viitattu 28.4.2023.
  6. ↑ Palaneessa talossa on yhä romahdusvaara. Helsingin Sanomat, 22.8.2014, nro 225, s. A 21. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Alameri, Mikko; Katajisto, Juhani & Keränen, Tapio: Rautateiden Pasila, s. 108. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2017. ISBN 978-952-5805-84-0
  8. ↑ Salastie, Riitta: Pasilan veturitallit | Rakennushistoriallinen selvitys (pdf) (s. 25–26) Kulttuuriympäristön palveluikkuna. 31.5.1995. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 28.4.2023.
  9. ↑ a b c Helpinen, Varpu: Vanha Toralinna on yhä tyhjillään – Venäjän hyökkäys viivästyttää peruskorjausta Yle. 5.5.2023. Viitattu 30.5.2023.
  10. ↑ Siippainen, Aapo: 1800-luvun asuintalo seisoo tyhjillään Pasilassa – "Sisäilmaongelmat johtuvat osin remontin virheistä" Helsingin Uutiset. 19.12.2019. Viitattu 24.8.2021.
  11. ↑ Jahromi, Bijan Rezai: Historiallinen kerrostalo on seissyt vuosia tyhjillään Pasilassa – Tora­linnan kohtalo on edelleen hämärän peitossa Helsingin Sanomat. 28.7.2022. Viitattu 3.8.2022.
  12. ↑ Suunnitteluperiaatteet osa-alueittain (pdf) Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 24.8.2021.
  13. ↑ Aalto, Maija: Pasilan vanhoista veturitalleista voi tulla uusi kulttuurialue Helsinkiin: Öisiä keikkoja, puistoalue pilvenpiirtäjien naapuriin Helsingin Sanomat. 24.5.2021. Viitattu 24.8.2021.
  14. ↑ Suunnitteluperiaatteet (pdf) Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 24.8.2021.

Aiheesta muualla