Trans-Alai

Nykymaailmassa Trans-Alai on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, tieteestä, tekniikasta tai kulttuurista, Trans-Alai on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on herättänyt keskustelua ja pohdiskelua nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme Trans-Alai-ilmiötä perusteellisesti, analysoimme sen monia puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Teemme Trans-Alai:n kiertueen sen alkuperästä nykypäivään ymmärtääksemme sen merkityksen tänään ja sen ennusteen tulevaisuudessa.

Alailaakso, Kyzylsuujoki ja Trans-Alain pohjoisrinteitä.

Trans-Alai[1] (kirg. Чоң-Алай, Tšoŋ-Alai;[2] tadžikiksi vuodesta 2023 lähtien Каюмарс, Kajumars,[3] ven. Заала́йский хребе́т, Zaalaiski hrebet[4]) on Pamirin pohjoisin vuoristo Alain laakson eteläpuolella Kirgisian ja Tadžikistanin rajalla. Leveyspiirien suuntaisen vuorijonon pituus on 250 ja leveys 35–40 kilometriä ja korkein kohta Lenininin huippu (kahden huipun muodostama Želaidar) 7 134 metriä.[2]

Liuske-, kalkki- ja hiekkakivestä sekä konglomeraatista muodostuneen[4] vuoriston länsiosan keskikorkeus on 5 100 ja keski- ja itäosan 6 000 metriä. Vuorten pohjoisrinteet ovat jyrkkiä ja jään ja jokien uurtamat etelärinteet loivempia. Pohjoisrinteillä on aroa ja niittyjä, etelärinteillä lunta, jäätiköitä ja kylmää kiviaavikkoa. Jäätiköiden pinta-ala on 1 400 neliökilometriä. Kyzylartin solan (4 280 metriä) kautta kulkee Ošin ja Xoruğin välinen maantie.[2]

Lähteet

  1. ↑ Eksonyymit Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 6.1.2025.
  2. ↑ a b c Kyrgyzstandyn geografijasy: Entsiklopedijalyk okuu kitebi, s. 79–80. Biškek: Kyrgyz uluttuk entsiklopedijasynyn bašky redaktsijasy, 2004. ISBN 9967-14-006-2
  3. ↑ Dar borai nomivazkunii ba’ze objekthoi džuğrofii hududi Džumhurii Todžikiston Vazorati adlijai Džumhurii Todžikiston. Viitattu 6.1.2025.
  4. ↑ a b Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 9, s. 256. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1972.