Triduum sacrum

Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Triduum sacrum:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Triduum sacrum on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe useiden vuosien ajan, ja sen merkitys on edelleen käsinkosketeltava. Triduum sacrum on jättänyt merkittävän jälkensä ihmiselämän eri osa-alueille alkuperästään ajan myötä tapahtuvaan kehitykseen, ja se on vaikuttanut kaikkeen ihmisten välisistä suhteista poliittiseen ja taloudelliseen dynamiikkaan. Tämän yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Triduum sacrum:n roolia nykymaailmassa ja pohtimaan sen vaikutusta tulevaisuudessa.

Triduum sacrum (latinaa, kolme pyhää päivää, triduum paschale) on yhteisnimitys hiljaisen viikon kolmelle viimeiselle päivälle, kiirastorstaille, pitkäperjantaille ja hiljaiselle lauantaille. Sillä voidaan tarkoittaa myös ajanjaksoa kiirastorstain iltamessusta pääsiäispäivän iltaan. Nämä kolme päivää johtavat pääsiäisyön messuun, pääsiäisen keskeiseen tapahtumaan.[1]

Kiirastorstain keskeinen aine on Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisestä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen asettamisesta. Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi kirkon alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja vaatteista. Alttarin riisuminen aloittaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen, pääsiäispäivän iltaan jatkuvan kolmen päivän juhla-ajan (triduum sacrum), joka ilmaisee Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen yhteenkuuluvuuden.[2]

Pitkäperjantain aiheena on Jeesuksen kuolemaan liittyvien tapahtumien seuraaminen. Iltapäivällä, kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle.[2]

Hiljainen lauantai (Pääsiäisaatto) on kirkoissa nimensä mukainen päivä. Päivän aihe on Kristus haudassa ja tuonelassa. Päivä on perinteisesti ollut hiljainen, vailla mitään kirkollisia toimituksia ja jumalanpalveluksia. Kirkko, seurakunta on toimettomana ja voimattomana, koska Kristus on kuollut ja haudattu. Kirkollisia toimituksia ei suositella pidettavaksi pitkaperjantaina, ei myoskaan hiljaisena lauantaina.[2]

Triduum päättyy pääsiäisyön messuun. Sitä voi edeltää hiljainen pääsiäisyön vigilia, joka valmistaa pääsiäisyön messuun. Messun keskeisinä aiheina ovat pääsiäiskynttilän sytyttäminen, joka kuvaa nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä, Vanhan testamentin pääsiäiskertomukset, kasteen muistaminen ja mahdollisesti kasteen toimittaminen sekä ja tapahtumat pääsiäisaamuna tyhjällä haudalla, mihin liittyy ehtoollisen viettäminen. [3][4]

Aiheesta muualla

Paavi Benedictus XVIːn puhe kolmen pyhän päivän (sacrum triduum) merkitystäː .https://katolinen.fi/paasiaistriduum-paasiaisen-kolme-pyhaa-paivaa/

Lähteet

  1. Nils-Henrik Nilsson: Gudstjänst i svenska kyrkan. En praktisk handledning, s. 267. (Mitt i församlingen 1994:8) Svenska kyrkans församlingnämnd, 1994. ISSN 1101-3370 (ruotsiksi)
  2. a b c Palvelkaa Herraa iloiten Jumalanpalveluksen opas, s. 52. (Suomen ev. lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:9) Kirkkohallitus Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, 2009.
  3. Veijo Koivula: Alfa ja Omega Kristilliset symbolit, merkit ja tunnukset, s. 88. Väylä, 2011. ISBN 978-952-5823-36-3
  4. Kiirastorstai, pitkäperjantai, hiljainen lauantai kirkkovuosikalenteri.fi. Viitattu 12.3.2021.