Troposfääri
Seuraavassa artikkelissa tutkimme Troposfääri:tä, aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Troposfääri on aihe, joka kattaa useita tutkimusalueita ja jolla on merkittävä vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tarkastelemme Troposfääri:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykypäivän vaikutuksiin. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Troposfääri:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Liity meihin tälle Troposfääri:n kiertueelle ja löydä sen merkitys nykymaailmassa.
Troposfääri eli alailmakehä on ilmakehän alin kerros. Troposfäärin paksuus riippuu ilmamassasta ja vuodenajasta: napa-alueilla se on keskimäärin 6–8 kilometriä, päiväntasaajalla noin 16–20 kilometriä.
Ominaisuudet
Troposfäärissä on 90 prosenttia ilmakehän koko massasta ja likimain kaikki vesihöyry. Sääilmiöt tapahtuvat pääosin troposfäärissä; vain paksuimmat pilvet ja voimakkaimmat pystyliikkeet saattavat puhkoa sen ylärajaa.
Lämpötila troposfäärissä laskee keskimäärin 6,5 °C kilometriä kohti. Tämä on keskiarvo: inversioiden kohdalla lämpötila nousee ylöspäin, ja myös tasalämpöisiä kerroksia esiintyy. Troposfäärin ylärajalla on kylmintä: napa-alueilla noin −45 astetta, päiväntasaajalla jopa −75 °C.
Troposfäärin keskimääräinen rakenne
Ilman paine, lämpötila ja tiheys pienenevät troposfäärissä ylöspäin mentäessä keskimäärin seuraavan taulukon mukaisesti.[1]
| korkeus (m) | paine (mbar) | lämpötila (°C) | tiheys (g/m³) |
|---|---|---|---|
| 0 | 1 013 | 15 | 1 225 |
| 111 | 1 000 | 14,3 | 1 212 |
| 988 | 900 | 8,6 | 1 113 |
| 1 949 | 800 | 2,3 | 1 012 |
| 3 012 | 700 | −4,6 | 908 |
| 4 206 | 600 | −12,3 | 802 |
| 5 574 | 500 | −21,2 | 692 |
| 16 180 | 100 | −56,5 | 161 |
Tropopaussi
Troposfäärin ylärajan muodostavaa inversiota kutsutaan tropopaussiksi. Tropopaussin ympärillä lämpötila alkaa nousta ilmakehässä olevan otsonin takia[2], ja ilma muuttuu lähes täysin kuivaksi. Tropopaussi estää suurinta osaa vesihöyryä nousemasta ylempään ilmakehään, ja hajoamasta siellä Auringon säteilyn vaikutuksesta vedyksi ja hapeksi.
Lähteet
- ↑ Roth, Günter D.: Sääopas, s. 14. Espoo: Weilin+Göös, 1980.
- ↑ Ilmansuojelutekniikka, Sirpa Härmälä ..., Tammertekniikka 1992, Gummerus Jyväskylä 1992, ISBN 951-9004-44-0, 1. Ilmakehä ja sen epäpuhtaudet, s. 9