Tsantsa

Nykymaailmassa Tsantsa:stä on tullut toistuva ja tärkeä aihe yhteiskunnassa. Tsantsa on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua joko päivittäisen elämän vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai vaikutuksensa vuoksi uusien teknologioiden kehitykseen. Muinaisista ajoista nykypäivään Tsantsa on ollut tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, ja se on synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja lähestymistapoja. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Tsantsa:een ja analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutusta eri yhteyksissä. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Tsantsa:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja historiassa.

Floridalaisessa museossa oleva tsantsa

Tsantsa eli tzantza on kutistettu ihmispää. Ecuadorin alueella asuva shuarien heimo teki tsantsoja surmaamistaan vihollisista rituaalejaan varten. Ruumiista irrotetusta päästä poistettiin pääkallo ja jäljelle jäänyttä ihoa ja tukkaa keitettiin ja kuumennettiin, kunnes se oli kutistunut kolmasosaan oikeasta koosta.[1] Shuarien käsityksen mukaan kutistettuun päähän jäi asumaan vihollisen henki. Sen uskottiin auttavan miestä pitämään vaimonsa kurissa ja takaamaan, että tämä teki ahkerasti töitä.[2]

Kutistettuja päitä tuli nähtäville ulkomaailmaan vasta 1800-luvun puolivälissä, koska siihen asti shuarit elivät eristäytynyttä elämää. Päät herättivät suurta huomiota ja niitä asetettiin näytteille eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi sarjakuvasankari Tintti kohtaa 1930-luvun tarinassa Särkynyt korva intiaaneja, jotka kutistavat päitä. Shuarit saivat maineen sotahulluina raakalaisina.[2]

Lähteet

  1. ↑ How to Prepare a Shrunken-Head
  2. ↑ a b Lasse Telling: Sotasaaliiksi kutistettiin päitä. (Artikkelissa kansaa nimitetään jivaroiksi.) Tieteen Kuvalehti Historia, 2010, nro 15, s. 59-61. Bonnier. ISSN 0806-5209


Aiheesta muualla