Tämä artikkeli käsittelee ongelmaa Tukholman mellakat 2013:stä, joka on saanut huomattavaa merkitystä viime aikoina. Tukholman mellakat 2013:stä on tullut monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe, sillä sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Henkilökohtaisesta ammatilliseen tasoon Tukholman mellakat 2013 on asettanut itsensä keskustelu- ja pohdiskelupisteeksi eri aloilla. Tämän artikkelin aikana analysoidaan eri näkökohtia, jotka liittyvät Tukholman mellakat 2013:een, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä ajankohtaisesta ongelmasta.
Tukholman mellakat 2013 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Poltettuja autoja Husbyssa mellakoiden toisena päivänä.
| |||||||
|
Tukholman mellakat alkoivat Husbyssa sunnuntaina 19. toukokuuta 2013, kun vähintään sata autoa ja rakennuksia sytytettiin tuleen. Husbyn asukkaista 80 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mellakat levisivät myöhemmin Tukholman muihin maahanmuuttajataustaisiin lähiöihin: ainakin Rinkeby, Tensta, Kista ja Fittja saivat osansa levottomuuksista. Mellakoiden välitön syy oli ampumisvälikohtaus, mutta perusongelmat oli kuitenkin rakennettu lähiöiden sisälle, sillä kyseiset lähiöt ovat Tukholman köyhimpiä alueita, joissa syrjäytymisennuste on suuri.[1][2][3]
Mellakat saivat alkunsa sunnuntai-iltana 19. toukokuuta 2013, kun poliisi oli ampunut kuoliaaksi veitsen kanssa Pohjois-Tukholmassa Husbyssa riehuneen portugalilaistaustaisen miehen. Mellakoihin osallistui kymmeniä nuoria, jotka polttivat autoja ja rakennuksia sekä kivittivät poliiseja. Mellakoiden seurauksena poliisi pidätti yli 60 ihmistä rikoksista epäiltynä.[3][4][5]
Suomen somaliliiton puheenjohtaja kertoi uskovansa, että Tukholman kaltaiset mellakat ovat mahdollisia myös Suomessa maahanmuuttajavaltaisilla alueilla, jos maahanmuuttajien ongelmiin ei puututa.[6]