Tässä artikkelissa Tummatähkämunkki:n aihetta käsitellään monitieteisestä näkökulmasta ja analysoidaan sen vaikutuksia eri alueilla. Tummatähkämunkki on nykyään erittäin tärkeä aihe, ja se on herättänyt laajaa kiinnostusta akateemisessa yhteisössä ja suuressa yleisössä. Koko tekstin läpi tarkastellaan Tummatähkämunkki:een liittyviä eri näkökohtia, kuten sen historiaa, vaikutuksia yhteiskuntaan, vaikutuksia talouteen, mm. Tällä tavoin on tarkoitus tarjota kattava ja täydellinen näkemys Tummatähkämunkki:stä, jossa tarkastellaan sen eri ulottuvuuksia ja sen mahdollisia vaikutuksia nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
Tummatähkämunkki | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Asterales |
Heimo: | Kellokasvit Campanulaceae |
Suku: | Tähkämunkit Phyteuma |
Laji: | nigrum |
Kaksiosainen nimi | |
Phyteuma nigrum |
|
Katso myös | |
|
Tummatähkämunkki (Phyteuma nigrum) on kellokasvien (Campanulaceae) heimoon, tähkämunkkien (Phyteuma) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Keski-Euroopasta.[1]
Tummatähkämunkki on kasvutavaltaan pysty ja sen varsi on haaraton. Alimmat lehdet ovat ruodillisia ja muodoltaan herttamaisia, kun taas ylemmät lehdet ovat ruodittomia ja pitkänsuikeita. Kukat sijaitsevat yhtenä tähkänä varren päässä ja ne ovat väriltään tummansinivioletteja. Kukintotähkä muotoutuu kukinnan edetessä lieriömäiseksi. Kukkien teriöt ovat viisiliuskaisia.[1]
Tummatähkämunkkia käytetään koristekasvina ja sitä voi toisinaan tavata myös villiytyneenä luonnosta. Suomessa tummatähkämunkista on tehty luonnosta muutamia havaintoja viimeisten noin sadan vuoden aikana[2].