Tuotantomusiikki

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Tuotantomusiikki:n kiehtovaa historiaa ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Perustamisestaan ​​nykypäivään Tuotantomusiikki on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, vaikuttanut kokonaisiin sukupolviin ja jättäen lähtemättömän jäljen kulttuuriin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Tuotantomusiikki:stä niin merkityksellisen ja kiehtovan aiheen, sen alkuperästä sen merkitykseen nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme sen vaikutuksia niinkin erilaisilla aloilla kuin teknologia, politiikka, terveys ja koulutus tarjoamalla kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa.

Tuotantomusiikki on elokuvien trailereissa, tv- ja radiomainoksissa, tv-ohjelmissa, nettivideoissa tai myymälöissä soivaa taustamusiikkia. Tuotantomusiikkia voidaan myös kutsua nimillä katalogimusiikki tai kirjastomusiikki.[1][2][3]

Tuotantomusiikkia ei tavallisesti julkaista äänitteinä tai kuluttajille suunnatuissa musiikkipalveluissa. Aiemmin tuotantomusiikkia on voinut ostaa vain suoraan tuotantomusiikkia julkaisevista yrityksistä, Nykyisin tuotantomusiikkia voi ostaa musiikkilisenssejä eli musiikin käyttölupia myyvistä palveluista. Tunnettuja tuotantomusiikkia tekeviä ja myyviä yrityksiä ovat muun muassa APM Music, KPM Music, Bruton Music, Amphonic Music Ltd, Editions Montparnasse 2000, Gemell, Selected Sound, Audiomachine ja Two Steps from Hell.[2][4]

Lähteet

  1. Veli Kauppinen: Tutunoloisia hittikopioita kaikkiin tunnetiloihin – kirjastomusiikki sämplättiin muoti-ilmiöksi Yle. Viitattu 18.2.2023.
  2. a b Karri Kallio: Tuotantomusiikin lisensointi musiikintekijän näkökulmasta Rytmimanuaali. Viitattu 18.2.2023.
  3. Tuotantomusiikki Finto: KOKO: tuotantomusiikki. Viitattu 18.2.2023.
  4. Nate Patrin: The Strange World of Library Music Pitchfork. Viitattu 18.2.2023. (englanniksi)