Tässä artikkelissa perehdymme Turun keskuspaloasema:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen eri puolia, merkityksiä ja vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Turun keskuspaloasema on nykyään laajasti keskusteltu ja erittäin ajankohtainen aihe, joka herättää keskustelua ja kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin suuren yleisön keskuudessa. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Turun keskuspaloasema:n tärkeimpiä näkökohtia, jolloin lukija saa syvemmän ja kattavamman tiedon tästä kiehtovasta aiheesta. Liity kanssamme tälle löytö- ja pohdiskelumatkalle, jossa tutkimme yhdessä Turun keskuspaloasema:n merkitystä ja merkitystä elämässämme.
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Turun keskuspaloasema on Turun VII kaupunginosassa, Eerikinkatu 35:ssä sijaitseva J. Eskil Hinderssonin suunnittelema varhaista klassismia ja jugendia yhdistelevä punatiilinen rakennus. Rakennus on valmistunut 1. syyskuuta 1916. Rakennuksen esikuva on Hampurin paloasema.
Aseman alkuaikoina palokunnalla oli käytössä hevosten vetämät palokärryt, joten asemalla on ollut tilat hevosille. Asemalle rakennettiin myös asuntoja päällystön perheille. Viimeiset asukkaat muuttivat talosta vuonna 1982.
Asemalla on Varsinais-Suomessa eniten palo- ja ensihoitotehtäviä. Asemalla päivystää virka-aikana kaksi palomestaria, RVS31 päivystää virka-ajan ulkopuolella Naantalin Luolalan paloasemalla ja RVS32 Liedon paloasemalla. Päällystöpäivystäjät RVS34 ja RVS35 sekä palopäällikkö RVS20 ovat virka-ajan ulkopuolella kotona varallaolossa.
Ajoneuvot
Veneet