Turun tuomiokirkon kello lyö 12

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Turun tuomiokirkon kello lyö 12:n jännittävään maailmaan löytääksemme kaikki sen salaisuudet, tarinat ja uteliaisuudet. Turun tuomiokirkon kello lyö 12 on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion kautta historian, eikä se ole ihme, sillä sen merkitys ja vaikutus elämäämme on kiistaton. Näillä linjoilla tutkimme Turun tuomiokirkon kello lyö 12:n eri puolia sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen ja sen vaikutuksiin yhteiskunnassa, teknologiassa ja kulttuurissa. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Turun tuomiokirkon kello lyö 12:n läpi ja löydä kaikkea, mikä tekee tästä aiheesta ehtymättömän tiedon ja tunteiden lähteen.

Yksi tuomiokirkon kelloista

Turun tuomiokirkon kello lyö 12 merkitsee joka arkipäivä (maanantaista lauantaihin) kuultavia Turun tuomiokirkon kellojen lyöntejä keskipäivällä Yle Radio 1 -kanavalla.[1] Yleisradio aloitti lyöntien radioinnin jatkosodan lopulla Karjalankannaksen taistelujen aikaan kesäkuussa 1944.[2] Tasavallan presidentin puoliso Gerda Ryti kehotti nelisen viikkoa myöhemmin heinäkuussa pitämässään kuuluisassa radiopuheessa omistamaan kyseiset kellonlyönnit yhteiselle rukoukselle synnyinmaan puolesta, johon kaikkien suomalaisten tuli yhtyä.[3][4] Nykyisin käytettävä äänite on vuodelta 2006.[5]

Puolenpäivän lyönnit kuullaan radiosta suorana jouluaattoisin, kun Suomen Turku julistaa joulurauhan Vanhalta Suurtorilta.

Yleisradion äänite 2006

Ennen vuotta 2006 Yleisradio käytti vuonna 1965 tehtyä tallennetta. Tuomiokirkon kellon soittolaitteisto oli uusittu kirkon korjauksen yhteydessä 1970-luvun lopulla. Kellojen ääni pysyi entisenä, mutta tahti oli hieman aiempaa nopeampi. Yleisradio yritti useaan otteeseen tallentaa nopeampitahtisen lyöntikulun siinä kuitenkaan onnistumatta, koska liikenteen melu kuului taustalla häiritsevänä. Maaliskuussa 2006 taltiointiin valmistauduttiin huolellisesti,[5] äänitys tehtiin yöllä klo 23.50–01.00, kirkon ympäristö suljettiin liikenteeltä ja kelloja varauduttiin soittamaan niin monta kertaa, että äänittämisessä onnistutaan.[6] Ääni tallennettiin kolmesta kohdasta, mikrofonit olivat tornissa kellojen alapuolella, tornin takana äänitysauton puomin nokassa ja varamikrofonit kirkon edessä Tuomiokirkkotorilla.[7] Ensimmäiseksi taltioitiin mekaanisen ohjauskoneiston soittama normaali puolenyön lyönti, jonka jälkeen kirkonkelloja soitettiin manuaalisesti uudelleen ja uudelleen kaikkiaan noin 45 minuuttia. Ylivoimaisesti kaikin puolin parhaaksi tallenteeksi osoittautui ensimmäinen otos, varamikrofoneilla äänitetty ohjauskoneiston soittama kellonlyönti.[8] Näin radiosta kuultavat kellonlyönnit ovatkin itse asiassa lyönnit keskiyöltä.[5] Uusi äänite otettiin käyttöön huhtikuun alussa 2006.[9]

Tuomiokirkon kellot

Kirkonkellot ovat tornin kuparipeitteisessä huipussa runsaan 80 metrin korkeudella

Tuomiokirkon tornissa on kuusi kirkonkelloa. Kaikki kellot ovat peräisin vuoden 1827 Turun palon jälkeiseltä ajalta, tuolloin myös kirkko paloi ja kellot romahtivat alas. Sulaneiden kellojen materiaalia käytettiin uusien kellojen valussa.[9] 1970-luvun alussa kaikki kellot oli muutettu läppääviksi, koska kellojen heiluminen uhkasi tornin puurakenteiden kestävyyttä. Vuosikymmenen loppupuoliskolla tehdyssä korjauksessa vahvistettiin tornin rakenteita teräsprofiilein ja kolme kelloista palautettiin heiluviksi.[10] Birckstedtin kello, kirkon suurin kello painaa noin 3 600 kiloa.[11] Aikakelloja on kaksi: neljänneskello ja tuntikello, ne painavat yhteensä noin 2 000 kiloa. Vuodelta 1831 peräisin olevien kellojen valaja on Luvialla valimoa pitänyt Mikael Rostedt.[9]

Aikakellojen lyönnit

Aikakellot ilmoittavat ajan kulumisesta neljä kertaa tunnissa. Kellojen lyönneissä on kaksi osaa: tarkempi ajankulku ilmoitetaan yksittäislyönnein neljänneskellolla siten, että vartin yli tasatunnin tulee yksi lyönti, puolelta kaksi lyöntiä ja neljännestä vaille tasatuntia kolme lyöntiä. Tasatunnilla lyödään ensin neljä lyöntiä neljänneskellolla ja vasta niiden jälkeen varsinainen tasatunnin aikalyönti tuntikellolla muhkeina kaksoislyönteinä.[12]

Lähteet

  1. ↑ Päivän ohjelmatiedot Ohjelmatiedot, Yle Radio 1
  2. ↑ Pekonen, Osmo: Turun tuomiokirkko tänään 700 vuotta. Helsingin Sanomat, 17.6.2000. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.11.2012.
  3. ↑ Kello 12:n lyönnit (Arkistoitu – Internet Archive) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 1.3.2013.
  4. ↑ Ryti, Gerda (1886 -1984) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. ↑ a b c Välilä, Anu: Tarkan työn tunti. Turun Sanomat, 9.3.2006. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.11.2012.
  6. ↑ Tuomiokirkon kellonlyönnit äänitetään uudelleen. Turun Sanomat, 7.3.2006. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.11.2012.
  7. ↑ Turun tuomiokirkon aikakellojen äänitys Kirkonkellot, Yle Radio 1, Wayback Machine
  8. ↑ Kuinka Turku hiljeni Kirkonkellot, Yle Radio 1, Wayback Machine
  9. ↑ a b c Turun tuomiokirkon kellot - radiossa vuodesta 1944 Kirkonkellot, Yle Radio 1, Wayback Machine
  10. ↑ Kaisti, Riikka: Tuomiokirkon korjaustyöt 1976-1979 (pdf) ((s.3)) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Arkistoitu 5.3.2014. Viitattu 9.11.2012.
  11. ↑ Hellberg, Lise-Lotte & Kaisti, Riikka & von Schöneman, Aiju & Vesanto, Minna: Tuomiokirkko kertoo: Turun palon jälkeen 1827 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 9.11.2012.
  12. ↑ Issakainen, Tytti: Rauhan kellot (pdf) Turun tuomiokirkon esite. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 9.11.2012.

Aiheesta muualla