Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha

Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, käsite, joka on kiehtonut ihmiskuntaa vuosisatojen ajan. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha on ollut alkuperästään sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa, että se on ollut keskustelun ja kiehtovan kohteena useilla alueilla. Kautta historian Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha:llä on ollut ratkaiseva rooli ajatusten, toiminnan ja uskomusten muodostamisessa eri kulttuureissa ympäri maailmaa. Lisäksi sen vaikutus ulottuu niinkin monimuotoisille alueille kuin tiede, uskonto, politiikka ja populaarikulttuuri. Tämän artikkelin kautta sukeltamme Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Päärakennuksen sisäänkäynti.

Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha[1] on Turun yliopiston ylläpitämä kasvitieteellinen puutarha Turussa Ruissalon saaressa. Alun perin puutarha rakennettiin vuonna 1924 kolme vuotta yliopiston perustamisen jälkeen Iso-Heikkilään, josta se siirrettiin vuonna 1956 nykyiselle paikalleen Ruissaloon.[2] Puutarha kattaa noin 5 000 eri lajin ja lajikkeen kasvikokoelman, joista runsaat 2 000 on kuudessa kasvihuoneessa. Kasvihuoneiden lisäksi kasvitieteelliseen puutarhaan kuuluu ulkopuutarha. Kasvihuoneita ovat mehikasvihuone, araukariahuone, talvipuutarha, uuden maailman tropiikki, vanhan maailman tropiikki ja Välimeren ilmasto[3].

Kasvitieteellisessä puutarhassa vierailee vuosittain noin 40 000 kävijää.[4]

Puutarhan ensisijaisena tehtävänä on avustaa biologian laitoksen tutkimusta ja opetusta, mutta se on avoinna myös yleisölle.[5] Puutarhan nykyiset kasvihuoneet on suunnitellut arkkitehti Jarmo Saarinen vuonna 1998.

Puutarhan nykyinen ylipuutarhuri on vt. Simo Laine, joka korvasi pitkäaikaisen ylipuutarhuri Arno Kasvin tämän jäädessä eläkkeelle 1. lokakuuta 2009.[6] Puutarha toimii Turun yliopiston biologian laitoksen biodiversiteettiyksikön alaisuudessa, jonka johtaja on Ilari Sääksjärvi.[7]

Lähteet

  1. ↑ Suomen kasvitieteelliset puutarhat
  2. ↑ Turun kasvitieteellisten puutarhojen historiaa Turun yliopisto. Viitattu 27.7.2022.
  3. ↑ Kasvihuoneissa kukkivat tropiikin ja sademetsän kasvit Turun yliopisto. Viitattu 27.7.2022.
  4. ↑ Museot ja nähtävyyskohteet 2010–2016 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017. Turun kaupunki. Viitattu 27.8.2018.
  5. ↑ Ruissalon kasvitieteellinen puutarha Turun yliopisto. Arkistoitu 27.8.2018. Viitattu 27.8.2018.
  6. ↑ Kalpa, Tiina: Aarno Kasvi jättää yliopiston, mutta ei puutarhaa 24.9.2009. Turun Sanomat. Arkistoitu 15.7.2018. Viitattu 27.8.2018.
  7. ↑ Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö Turun yliopisto. Arkistoitu 8.2.2019. Viitattu 27.8.2018.

Aiheesta muualla