Turvepehku

Nykymaailmassa Turvepehku:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Sen vaikutukset vaihtelevat henkilökohtaisista näkökohdista globaaleihin, ja ne vaikuttavat yksilöihin, yhteisöihin ja yhteiskuntiin kokonaisuutena. Turvepehku:n vaikutus näkyy useilla eri aloilla teknologiasta terveyteen, politiikkaan ja kulttuuriin. Tämä ilmiö on herättänyt sekä innostusta että huolta ja keskustelua sen seurauksista ja haasteista. Tässä artikkelissa tutkimme Turvepehku:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä tarjoamalla kattavan ja päivitetyn näkemyksen tästä nykyään erittäin tärkeästä aiheesta.

Uudenaikainen turvepehkumylly 1926.
Turvelato Huhmassuolla Ypäjällä.

Turvepehku on hienonnettua, kuivattua suoturvetta, jota käytetään maataloudessa kuivikkeena kotieläimille.[1] Sitä on käytetty myös kaupunkien puhtaanapitolaitoksien desinfioinnissa. Se imee kosteutta ainakin 12 kertaa oman painonsa verran ja sitoo erityisesti ammoniakkia ja muita kaasuja.[2] Maaseudulla saattoi aiemmin olla turvepehkuosuuskuntia, ja turpeennoston jälkiä voi olla vielä nähtävissä soilla. Soilla saattoi olla myös turpeen kuivatukseen tarkoitettuja turvelatoja.[3] Muodostettaville kiinteistöille saatettiin niin ikään turpeenottoa varten erottaa soilta pieniä turvepalstoja.

Lähteet

  1. ↑ Pieni Tietosanakirja. IV. San Remo - Öölanti, s. 921-922. Helsinki: Otava, 1925-1928. Verkkoversio Projekt Runeberissä Viitattu 14.2.2009.
  2. ↑ ”Turvepehku”, Pieni Tietosanakirja IV, s. 501. Helsinki: Otava, 1952.
  3. ↑ Turvesuo Kylillä ja kyläpoluilla. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Arkistoitu 16.3.2005. Viitattu 14.2.2009.