Nykyisessä kontekstissa Tuukkalan kalmisto on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Tuukkalan kalmisto:n merkitys on tullut yhä selvemmäksi ajan myötä, sillä sen vaikutus kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Tuukkalan kalmisto:llä on ollut merkittävä rooli useilla eri aloilla yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ammattimaiseen merkitykseen. Siksi on ratkaisevan tärkeää sukeltaa syvemmälle Tuukkalan kalmisto:n analyysiin, jotta ymmärrät paremmin sen laajuuden ja seuraukset nykyään. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri näkökulmia Tuukkalan kalmisto:een ja tarkastellaan sen monia puolia ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä.
Tuukkalan kalmisto on Tuukkalan kylässä noin viisi kilometriä Mikkelin rautatieasemalta etelään sijaitseva Savon merkittävin rautakautinen ja keskiaikainen kalmisto. Kalmiston hautojen on alun perin arveltu ajoittuvan 1000-luvulta 1200-luvulle, uusimpien radiohiiliajoitusten mukaan kalmiston haudat ajoittuvat 1200-luvun lopulta 1400-luvun alkuun. Kalmistossa on sekä polttohautoja että ruumishautoja. Kalmisto löydettiin vuonna 1886 kun paikalle tasoitettiin armeijan harjoittelukenttää Tuukkalaan perustettua 22. reservikomppanian kasarmia varten.[1][2]
Kalmiston alueella on tehty kaivauksia ensimmäisen kerran 1886 J. R. Aspelinin johdolla jolloin löydetiin 42 hautaa ja sen jälkeen hautoja on löydetty lisää vuosina 1933, 1934, 1938 ja 2009. Haudoista on löydetty koristeltuja pukuja ja koruja. Pukulöytöjen perusteella rekonstruoitiin 1930-luvulla Tuukkalan muinaispuku vuonna 1889 tehdyn luonnoksen perusteella. Vuonna 1994 valmistunut Mikkelin seudun muinaispuku perustuu Tuukkalasta vuonna 1886 tehtyyn hautalöytöön joka on peräisin 1200-luvulta.[1]
Tuukkalan kalmistoalue on nykyään tasaista, avointa kenttää ja alueella on vuonna 1938 pystytetty muistokivi ja 1998 pystytetty Museoviraston opastaulu. Kalmiston alue on muinaismuistolain suojelema ja kaivaminen ja kivien siirtely on kiellettyä alueella.[1]