Työharjoittelu

Tässä artikkelissa tutkimme Työharjoittelu:n vaikutusta modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Työharjoittelu on jättänyt syvän jäljen maailmaamme aina vaikutuksestaan ​​talouteen ja rooliin populaarikulttuurissa. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja merkittäviä muutoksia, joita se on tuottanut eri alueilla. Lisäksi tutkimme sen synnyttämiä keskusteluja ja kiistoja sekä sen läsnäolon mahdollisia tulevia vaikutuksia. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan laajemman ja syvemmän käsityksen Työharjoittelu:stä ja sen merkityksestä nykyään.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Työharjoittelulla tarkoitetaan joko opiskelijoiden tai muiden työmarkkinoille tulevien, ammattitaitoa vasta kerryttävien henkilöiden työskentelyä. Työharjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta.

Suomessa työvoimaviranomaisen osoittamasta työharjoittelusta ei saa palkkaa eikä siitä kerry eläkettä, mutta työharjoittelijalle maksetaan työmarkkinatukea sekä ylläpitokorvausta, jonka tarkoituksena on kattaa työmatkoista ja ruokailuista aiheutuvat lisäkulut[1].

Työharjoittelu osana opintoja Suomessa

Työharjoittelu voi sisältyä kaikilla koulutusasteilla opiskelijan opetussuunnitelmaan. Harjoittelu voi olla joko pakollinen tai vapaaehtoinen osa opintoja. Työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää työelämään ja syventää oppilaan ammattitaitoa.

Peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmiin sisältyvä työelämään tutustuminen poikkeaa työharjoittelusta siinä, että yleissivistävän koulutuksen oppilailla ja opiskelijoilla ei ole vielä ammattitaitoa, jota harjaannutettaisiin.

Ammatillisen toiseen asteen opiskelijoiden työssäoppiminen eroaa puolestaan harjoittelusta siten, että osa ammattitaidosta voidaan hankkia kokonaan työpaikalla työssäoppimisjakson aikana. Asiaa ei ole siis opiskeltu välttämättä lainkaan oppilaitoksessa, vaan oppiminen tapahtuu kokonaan työpaikalla.

Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työharjoittelusta käytetään usein nimitystä korkeakouluharjoittelu. Harjoittelu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden päästä soveltamaan oppimaansa teoriatietoa työelämän käytännön tehtäviin. Samalla opiskelija pääsee solmimaan kontakteja oman alansa työnantajiin jo opiskeluaikana.

Arkikielessä työharjoittelu, työssäoppiminen ja työelämään tutustuminen sekoitetaan usein toisiinsa. Työnantajat kutsuvat kesätöihin palkkaamiaan opiskelijoita harjoittelijoiksi usein myös silloin, kun työ ei lainkaan sisälly opiskelijan opintosuunnitelmaan. Kun sovitaan työpaikalla tapahtuvista työelämäjaksoista, on sekä opiskelijan että työnantajan aina syytä tarkistaa tavoitteet ja opiskelijan osaamistaso ennen työelämäjakson alkua.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla