Työläisolympialaiset

Työläisolympialaiset olivat Luzernissa 1920 perustetun Sosialistisen Työläisurheiluinternationaalin (SUI) (saks. Sozialistische Arbeiter-Sport-Internationale (SASI)) vuosina 1925, 1931 ja 1937 eri maiden työläisurheiluliittojen jäsenille järjestämät urheilukilpailut. Kilpaileva työläisurheilutapahtuma oli Moskovassa 1921 perustetun Punaisen Urheiluinternationaalin (PUI) (saks. Die Rote Sportinternationale (RSI)) vuonna 1928 järjestämät spartakiadit. Myöhempiä, pienempiä työläisurheilutapahtumia ovat olleet mm. vuonna 1936 Barcelonassa järjestetyt Kansanolympialaiset, jotka Espanjan sisällissota keskeytti, ja Yhdysvalloissa samana vuonna järjestetyt kaksipäiväiset Työläisten Maailmankarnevaalit.

Suomea työläisolympialaisissa edusti Työväen Urheiluliitto (TUL), jonka jäsenillä ei ollut pääsyä varsinaisiin olympiakisoihin. Suomi oli työläisolympialaisten menestynein maa ja Tšekkoslovakian ohella ainoa maa, joka osallistui kaikkiin kuusiin kisoihin. Suomi saavutti kisoissa yhteensä 106 voittoa, 98 kakkos- ja 72 kolmossijaa. Mitaleja kisoissa ei jaettu, vaan parhaat urheilijat palkittiin kunniakirjoin. Helsingille oli myönnetty vuoden 1943 työläisolympialaiset, jotka jäivät kuitenkin toisen maailmansodan takia pitämättä.^[1][2]

• 1925 Schreiberhau, Saksa (kisoihin osallistui 4 maata)
• 1931 Mürzzuschlag, Itävalta (kisoihin osallistui 7 maata)
• 1937 Janské Lázně, Tšekkoslovakia (kisoihin osallistui 7 maata)

• 1925 Frankfurt am Main, Saksa (kisoihin osallistui 11 maata)
• 1931 Wien, Itävalta (kisoihin osallistui 18 maata)
• 1937 Antwerpen, Belgia (kisoihin osallistui 15 maata)

• Pohjoismainen hiihto 1925, 1931 ja 1937
• Alppihiihto 1931 ja 1937
• Taitoluistelu 1931 ja 1937
• Pikaluistelu 1931
• Jääkiekko 1931
• Kelkkailu 1931

• Yleisurheilu 1925, 1931 ja 1937
• Uinti 1925, 1931 ja 1937
• Voimistelu 1925, 1931 ja 1937
• Nyrkkeily 1925, 1931 ja 1937
• Paini 1925, 1931 ja 1937
• Pyöräily 1925, 1931 ja 1937
• Jalkapallo 1925, 1931 ja 1937
• Vesipallo 1925, 1931 ja 1937
• Painonnosto 1931 ja 1937
• Moottoripyöräily 1931 ja 1937
• Käsipallo / hazena 1931 ja 1937
• Shakki 1931 ja 1937
• Melonta 1931
• Soutu 1931
• Miekkailu 1931
• Puolustusurheilu 1931
• Köydenveto 1937
• Boules
• Koripallo 1937
• Lentopallo 1937
• Pelota 1937
• Pyöräpallo
• Pöytätennis 1937
• Tennis 1937

• Eino Borg (voittaja 800:n, 1500:n ja 3000 metrin juoksussa 1925)
• Karl-Emil Virta (voittaja 400 m ja kolmas 200 m juoksussa, viestikultaa 100 ja 400 metrillä 1925)
• Gösta Brännäs (toinen nyrkkeilyn keskisarjassa 1925)
• Emil Elo (voittaja 4 kilometrin estehiihdossa, 10 km murtomaahiihdossa ja kolmessa viestijuoksussa 1925)
• Jalmari Etholén (voittaja 100:n ja 200 metrin juoksussa 1925)
• Margit Hietamäki (toinen 100:n ja 200 metrin rintauinnissa sekä 3x100 metrin sekauintiviestissä 1937)
• Kalle Flinck (kolmas 500:n, 1500:n ja 5000 metrin pikaluistelussa 1931)
• Väinö Kokkinen (voittaja kreikkalais-roomalaisen painin keskisarjassa 1925)
• Kalervo Kotivalo (voittaja kiventyönnössä, kuulantyönnössä ja viisiottelussa 1925)
• Impi Lahtinen (voittaja 4:n ja 6 kilometrin hiihdossa 1931)
• Mila Leskinen (voittaja 100:n ja 200 metrin vapaauinnissa 1937)
• Väinö Leskinen (voittaja 200:n ja 400 metrin rintauinnissa sekä toinen 100 metrin rintauinnissa ja kahdessa viestiuinnissa 1937)
• Aarre Paananen (voittaja 100:n, 200:n ja 400 metrin rintauinnissa 1931)
• Valto Salmi (voittaja 5000 metrin juoksussa 1931)

• Jalkapalloilija Eino Rantanen oli ainoa urheilija, joka osallistui kaikkiin kolmiin kesäkisoihin.

• Luettelo suomalaisista työläisolympialaisten voittajista

• Nygrén, Helge: Punainen olympia: TUL kansainvälisen työläisurheilun vaiheissa 1920-1930-luvuilla. Tammi, 1969.
• Koivula, Väinö; Laherma, Väinö; Pulli, Eero A.: Ensimmäiset Työväen Olympialaiset v. 1925. Osakeyhtiö Työ, 1926, 192 s.