Työväen marssi

Työväen marssi:n teema on herättänyt niin tutkijoiden, tutkijoiden kuin harrastajienkin huomion. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja populaarikulttuuriin. Vuosien mittaan siitä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe, joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja kiistanalaisia ​​teorioita. Tässä artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti Työväen marssi:tä ja sen vaikutuksia nykymaailmassa. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sukeltamme Työväen marssi:n kiehtovaan maailmaan ja selvitämme, kuinka se on muokannut käsitystämme ja ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta.

Työväen marssi (Käy eespäin väki voimakas…) on vanha suomalainen työväenlaulu, joka on edelleen suosittu sosiaalidemokraattien tilaisuuksissa.

”Työväen marssi” on vanhin yhä esitettävistä suomalaisista työväenlauluista. Kappale tehtiin Helsingin työväenyhdistyksen (HTY) 10-vuotisjuhliin vuonna 1894. Sen sävelsi tuolloin HTY:n kuoronjohtajana[1] ja Johanneksenkirkon urkurina toiminut Oskar Merikanto ja sanoitti nimimerkki Tuokko eli kirjailija Antti Törneroos. Kappaleen juhlavat sanat henkivät wrightiläisen työväenliikkeen optimismia.[2]

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen ”Työväen marssista” tuli ensisijaisesti Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen laulu. Sitä on laulettu muun muassa sosiaalidemokraattien puoluekokouksissa.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Rytsä, Paavo: Työväen marssi Yle Elävä arkisto. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 22.4.2009.
  2. ↑ Pekka Gronow: Laulukirja: Työväenlauluja kahdeksalta vuosikymmeneltä, s. 23. Tammi, Helsinki 1973.

Aiheesta muualla

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Työväen marssi
  • Törneroos, Antti (sanat): Työväen marssi Työväenlaulut, Sähköinen laulukirja.