Tšagan

Tässä artikkelissa tutkimme Tšagan:n kiehtovaa maailmaa yksityiskohtaisesti. Tutustumme Tšagan:n historiaan, kehitykseen ja eri puoliin sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Erilaisten lähestymistapojen ja näkökulmien kautta analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Laajan ja täydellisen näkemyksen tarjoamiseksi käsittelemme sekä historiallisia että ajankohtaisia ​​näkökohtia ja tarjoamme lukijalle kattavan yleiskatsauksen Tšagan:stä ja sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.

Tšagan
ven. Чаган, kaz. Шаған
Alkulähde Obshchy Syrt (ven. Общий Сырт, Orenburgin alue)
52°0′39″N, 52°22′5″E [a]
Laskupaikka Uraljoki (Uralsk)
51°10′32″N, 51°20′59″E
Maat Kazakstan ja Venäjä
Pituus 264 [1][2] km
Virtaama 7,7 [2] m³/s
Valuma-alue 7530 [1][2] km²

Tšagan (ven. Чаган ja kaz. Шаған) on Uraljokeen oikealta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee Uralvuoriston eteläosien lounaispuolen arolla. Joen alajuoksu kulkee Kazakstanissa Länsi-Kazakstanin alueella ja yläjuoksu Venäjällä Orenburgin alueella.[2][3]

Maantietoa

Pääuoma

Joen lähteet sijaitsevat Obshchy Syrtissä, joka on ylänköalue Uralvuoriston luoteispuolella, ja joki virtaa 264 kilometriä ennen kuin se yhtyy Uraljokeen Uralskissa 793 kilometriä [1] ennen sen Kaspianmerellä sijaitsevaa suistoa. Aluksi se juoksee länteen päin ohittaen pienen kaupungin Pervomaiskin (ven. Первомайский) ja alajuoksulla se kääntyy etelään, missä se yhtyy pian Uraljokeen. Lähes samaan kohtaa yhtyy toinen sivujoki Derkul Uraljoen samalla puolella.[2][3]

Sivujoet

Tšagan ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 7 530 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen. Taulukossa on lueteltu suurimmat sivujoet (osa tiedoista puuttuvat):

yhtyy Tšaganiin
(km suusta) 		nimi nimi
(ven. ) 		nimi
(kaz. ) 		pituus
(km) 		valuma-alue
(km²) 		lähde
131 Talovaja Таловая (балка Таловая) 65 1270 1
168 Grjaznuška Грязнушка (балка Старцев Дол) 24 1
198 Baškirka Башкирка 42 1
227 Malyi Tšagan Малый Чаган (Малый Шаган) 27 1
249 Kamenka Каменка 11 1

Lähteet: 1 = [1]

Vuodenajat ja virtaamat

Alue jää metsäaron ja aron vaihettumisvyöhykkeelle niin, että joen lähteet sijaitsevat ylängön sekametsävyöhykkeellä ja alajuoksu arolla. Joki jäätyy marraskuun ja joulukuun aikana ja sen jäät lähtevät maaliskuun ja huhtikuun vaihteessa. Mannermaisen ilmaston ja vähäisen sateen vuoksi suurin osa joen virtaamasta on peräisin lumien sulamisesta. Siksi kevättulvat ovat voimakkaat, mutta kesän jälkeen ja talvet ovat joessa matalan veden aikaa. Vuotuinen keskimääräinen virtaama on 7,7 m³/s noin 40 kilometrin päässä joensuusta.[2][4]

Nimitys

Nimen tatarinkielinen käännös tarkoittaa ”vaahteraa”, mutta toinen venäjänkielinen tulkinta (ven. калмыцкому цаган eli Kalmitskomu Tšagan) on ”valkoinen”. Kazakstanilaisilla on joelle toinenkin nimi ven. Аксу (eli Aksu), jolle on annettu merkitys ”valkoinen vesi”.[5][b]

Huomautukset

  1. ↑ Koordinaatit otettu venäjänkielisestä wikipediasta artikkelin tietolaatikosta!
  2. ↑ Joen nimityksen merkityksen perustelut on käännetty venäjänkielisen wikipedian artikkelista, missä lähde on mainittu.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Чаган (venäjäksi), viitattu 1.8.2018
  2. ↑ a b c d e f Чаган (venäjäksi), Neuvostoliiton suuri ensiklopedia, viitattu 1.8.2018
  3. ↑ a b Google-Earth-map: Uralsk (51°10'32.0"N 51°20'59.0"E), viitattu 1.8.2018
  4. ↑ Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages, s. 1–7. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658 Teoksen verkkoversio Viitattu 2.8.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Strelnikov, C.M. (ven. С.М.Стрельников): Orenburgin paikannimistö - toponyyminen sanakirja (ven. Географические названия Оренбургский области. Топонимический словарь). (2. parannettu painos) Kuvandik: omakustanne, 2002. (venäjäksi)