Tšošanlahti

Nykymaailmassa Tšošanlahti on aihe, joka on saanut yhä enemmän merkitystä yhteiskunnassa. Ajan myötä Tšošanlahti:n merkitys on ilmeisesti noussut ratkaisevaksi eri alueilla henkilökohtaisesta ammatilliselle tasolle. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan Tšošanlahti:sta ja sen vaikutuksista heidän elämäänsä. Siksi tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkea Tšošanlahti:een liittyvää sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi analysoimme sen roolia eri yhteyksissä ja kuinka voimme sopeutua Tšošanlahti:n tuomiin muutoksiin. Valmistaudu lähtemään tutkimusmatkalle Tšošanlahti:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaamme!

Tšošanlahti lentokoneesta nähtynä.

Tšošanlahti (ven. Чёшская губа́, Tšošskaja guba,[1] myös Че́шcкая губа́, Tšešskaja guba) on Barentsinmeren itäosassa Kaninin niemimaan ja mantereen välissä sijaitseva lahti. Sen pituus on 110 kilometriä, leveys lahden suussa 55 kilometriä ja suurin leveys 130 kilometriä. Rannat ovat enimmäkseen alavia, mutta koillisessa jyrkkiä. Lahti jäätyy marraskuussa ja vapautuu jäistä kesäkuun lopussa. Siihen laskevia jokia ovat Vižas, Oma, Pjoša[2][3][4] sekä Tšoša (Tšeša), josta lahti on saanut nimensä.[5]

Lähteet

  1. ↑ Slovar sovremennyh geografitšeskih nazvani slovari.yandex.ru. Viitattu 28.2.2010. (venäjäksi)
  2. ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. Pjošajoki (Пёша) ja sen varren kylät kartaston sivulla 99-100. (venäjäksi)
  3. ↑ Reka Pjoša (Venäjän vesistötietokannan tietoja: Pjošajoki) textual.ru. Viitattu 24.11.2012. (venäjäksi)
  4. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 179, BSE:n artikkeli verkkomuodossa. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
  5. ↑ Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom). Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).