USAirin lento 427

Seuraavassa artikkelissa aiomme sukeltaa USAirin lento 427:n jännittävään maailmaan ja tutkia sen tärkeimpiä puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Sen syntymisestä sen vaikutuksiin yksilö- ja kollektiivitasolla lähdemme tutkimus- ja pohdiskelumatkalle, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin USAirin lento 427:n ja sen vaikutuksen jokapäiväiseen elämäämme. Syvällisen analyysin ja tapaustutkimusten avulla pyrimme valaisemaan USAirin lento 427:n vähemmän tunnettuja puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Liity kanssamme tälle tiedon ja löytöjen matkalle, jossa toivomme avaavan näkökulmia ja synnyttävämme pohdintoja USAirin lento 427:n ympäriltä.

USAirin lento 427
Ilmakuva onnettomuuspaikalta.
Ilmakuva onnettomuuspaikalta.
Yhteenveto
Päivämäärä 8. syyskuuta 1994
Onnettomuustyyppi sivuperäsinviasta johtunut hallinnan menetys
Tapahtumapaikka Aliquippa, Pennsylvania, Yhdysvallat
  40°36′14″N, 80°18′37″W
Lähtöpaikka O’Haren kansainvälinen lentoasema, Chicago, Illinois
Välilaskupaikka Pittsburghin kansainvälinen lentoasema, Pittsburgh, Pennsylvania
Määränpää Palm Beachin lentoasema, West Palm Beach, Florida
Kuolleita 132
Eloonjääneitä 0
Lentokone
Konetyyppi Boeing 737-3B7
Lentoyhtiö USAir
Rekisteritunnus N513AU
Matkustajia 127
Miehistöä 5

USAirin lento 427 oli USAirin Yhdysvaltain sisäinen reittilento Chicagosta Pittsburghin kautta West Palm Beachiin.[1] Lennolla 8. syyskuuta 1994 käytetty Boeing 737-3B7 syöksyi maahan lähellä Aliquippaa miehistön menetettyä koneen hallinnan lähestyttäessä Pittsburghin kansainvälistä lentoasemaa. Onnettomuuden aiheutti koneen sivuperäsintä liikuttaneeseen servoventtiiliin tullut tekninen vika, joka jumitti peräsimen ääriasentoonsa. Onnettomuuslennolla oli 127 matkustajaa ja viisi miehistön jäsentä, jotka kaikki kuolivat maahansyöksyssä.[2]

Tapahtumat

Lennon 427 mustista laatikoista saatujen tietojen perusteella luotu tietokoneanimaatio koneen liikkeistä jättöpyörteeseen joutumisen ja maahansyöksyn välisenä aikana.

Lento 427 lähti Chicagosta noin kello 18.10 paikallista aikaa. Lento sujui normaalisti aina siihen asti, kun kone alkoi lähestyä Pittsburghia. Lähestymisen aikana kello 19.02 Pittsburghin lennonjohto ilmoitti miehistölle lähistöllä olevasta liikenteestä ja antoi heille uuden kurssin. Kello 19.02.57, kun lento 427 oli saavuttamassa sille annettua uutta kurssia, se osui saman paikan 69 sekuntia aiemmin ohittaneen Delta Airlinesin Boeing 727 -koneen jättöpyörteeseen.[2]

Seuraavien kolmen sekunnin aikana kone kallistui 18 astetta vasemmalle. Autopilotti alkoi kallistaa konetta takaisin oikealle, ja miehistö otti koneen käsiohjaukseen saadakseen sen oikaistua. Kone kulki edelleen edellä lentävän koneen jättöpyörteessä. Kello 19.03.01 koneen sivuvakaaja kääntyi äkillisesti ääriasentoonsa vasemmalle, mikä sai koneen nokan kääntymään äkisti kohti vasenta. Välittömästi tämän jälkeen kone alkoi kallistua jälleen vasemmalle ja sen nokka alkoi laskeutua horisontin alapuolelle. Kuuden sekunnin kuluttua peräsimen jumittumisesta kone oli kallistunut 70 astetta vasemmalle ja sen nokka oli 20 astetta horisontin alapuolella. Kone sakkasi ja alkoi syöksyä kohti maata.[2]

Sakkauksen aikana koneen kallistuskulma kasvoi yli 180 asteen ja sen nokka osoitti 90 asteen kulmassa suoraan kohti maata. Noin 1 000 metrin korkeudella kone jatkoi edelleen kallistumistaan, mutta sen nokka alkoi nousta taas ylemmäs. 600 metrin korkeuteen tultaessa kone oli kallistunut vasemmalle jo yli täyden kierroksen. Horisonttiin nähden se oli 15 astetta kallistuneena vasempaan ja 40 asteen syöksyssä. Kallistuminen hidastui hetkellisesti, mutta jatkui taas, ja kone lähti uuteen syöksyyn. Se syöksyi maahan kello 19.03.23 lähellä Aliquippan kaupunkia 60 astetta vasemmalle kallistuneena ja 80 asteen syöksyssä. Kaikki 132 koneessa ollutta kuolivat maahansyöksyssä. Kaikkiaan aikaa jättöpyörteeseen joutumisesta maahansyöksyyn kului noin 26 sekuntia.[2][3]

Tutkinta ja onnettomuuden syy

Onnettomuuden tutki National Transportation Safety Board (NTSB). Tutkinta kesti yli neljä ja puoli vuotta ja oli NTSB:n historian pisin.[4] Tutkintalautakunta totesi onnettomuuden todennäköiseksi syyksi sivuperäsintä liikuttaneeseen servoventtiiliin tulleen teknisen vian, joka sai peräsimen kääntymään eri suuntaan kuin mihin lentäjät sitä ohjasivat, ja jumitti näin sivuperäsimen ääriasentoonsa vasemmalle lentäjien yrittäessä korjata kallistusta kääntämällä peräsintä oikealle. Lautakunta totesi vastaavan vian aiheuttaneen todennäköisesti myös United Airlinesin lennon 585 onnettomuuden maaliskuussa 1991, jonka tutkinta päättyi alun perin tuloksettomana, sekä Eastwind Airlinesin lennolla 517 sattuneen vaaratilanteen kesäkuussa 1996.[5]

Lennon 427 onnettomuuden jälkeen Boeing suunnitteli 737:n sivuperäsimen hallintayksikön uudelleen ja asensi sellaisen jälkiasennuksena kaikkiin aiemmin valmistettuihin 737-koneisiin.[4]

Lähteet

  • Aircraft Accident Report – Uncontrolled Descent and Collision With Terrain, USAir Flight 427, Boeing 737-300, N513AU, Near Aliquippa, Pennsylvania. National Transportation Safety Board, 1999. Raportin verkkoversio (PDF) Viitattu 9.7.2021. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Kaye, Ken & Melvin, Don: USAir Flight 427's Crash Left Unbelievable Carnage 10.9.1994. South Florida Sun Sentinel. Arkistoitu 29.6.2021. Viitattu 9.7.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Accident description Aviation Safety Network. Viitattu 9.7.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Aircraft Accident Report 1999, s. 1
  4. ↑ a b NTSB Concludes Longest Investigation in History; Finds Rudder Reversal was Likely Cause of USAIR Flight 427, A Boeing 737, Near Pittsburgh in 1994 24.3.1999. National Transportation Safety Board. Viitattu 9.7.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Aircraft Accident Report 1999, s. 292–295