Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Uhri – elokuva metsästä:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Uhri – elokuva metsästä:stä merkityksellisen nykyään. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutusta eri alueilla ja sen roolia jokapäiväisessä elämässä. Laajan ja objektiivisen näkökulman avulla pyrimme lähestymään Uhri – elokuva metsästä:tä eri näkökulmista ymmärtääksemme sen todellisen merkityksen ja laajuuden nykymaailmassa. Liity kanssamme tälle matkalle Uhri – elokuva metsästä:n läpi ja löydä kaikki tämän jännittävän aiheen takana.
Uhri – elokuva metsästä | |
---|---|
![]() Elokuvan juliste, Markku Lehmuskallio, 1998. |
|
Ohjaaja |
Anastasia Lapsui Markku Lehmuskallio |
Käsikirjoittaja |
Anastasia Lapsui Markku Lehmuskallio |
Tuottaja | Tuula Söderberg |
Säveltäjä | Antero Honkanen |
Leikkaaja |
Markku Lehmuskallio Anastasia Lapsui |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
![]() |
Tuotantoyhtiö | Jörn Donner Productions |
Ensi-ilta | 31. lokakuuta 1998 |
Kesto | 59 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Uhri – elokuva metsästä on Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion ohjaama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1998.[1]
Elokuva on kansantieteellinen elokuva sekä yhteiskunnallinen dokumentti Siperiassa asuvista selkupeista, jotka elävät metsästyksellä ja kalastuksella. Elokuvassa seurataan Juri Mihailovitš Kalinin perheen elämää, joka koostuu kalastamisesta, turkiseläinten pyydystämisestä ja saaliin vaihtamisesta ruokaan ja muihin hyödykkeisiin. Elokuvassa kuvataan myös selkupien elämänmuodon vähittäistä häviämistä, sillä nuoret eivät ole enää kovin kiinnostuneita kansansa perinteistä ja monet heistä ovat siirtymässä asumaan kyliin ja he hakeutuvat työhön öljyteollisuuden pariin.[1][2]