Tässä artikkelissa käsittelemme Uittoneuvos:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Uittoneuvos on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, niin akateemisella, ammatillisella kuin yhteiskunnallisella alalla. Vuosien varrella Uittoneuvos on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja yleensä yhteiskunnan huomion vaikutuksensa ja seuraustensa ansiosta jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa ehdotamme Uittoneuvos:een liittyvien eri näkökohtien analysointia ja syventämistä tavoitteenaan tarjota globaali ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Kattavan ja yksityiskohtaisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kokonaisvaltaisen näkökulman, jonka avulla lukija voi ymmärtää ja pohtia Uittoneuvos:tä eri näkökulmista.
Uittoneuvos on Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu 8. ryhmään. Arvonimestä maksettavan veron määrä on joko 6 200 euroa tai 1 550 euroa.
Arvonimi myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1951.[1] Vuosien 1918–2013 aikana uittoneuvoksen arvonimi on myönnetty kahdeksalle henkilölle.[2] [3]
Nro | Päivämäärä | Henkilö | Ammatti tai arvo | Kotipaikka | Lähteet |
---|---|---|---|---|---|
1. | 5.9.1951 | Ernst Löthner | diplomi-insinööri | [2] [4] | |
2. | 1.12.1978 | Tapio Varis | uittopäällikkö, metsänhoitaja | Joensuu | [2] [4] |
3. | 7.12.1979 | Veikko Valkola | uittopäällikkö, metsänhoitaja | Joensuu | [2] |
4. | 5.6.1981 | Antti Mustonen | uittopäällikkö, metsänhoitaja | Kemi | [2] |
5. | 4.6.1982 | Elias Purhonen | uittopäällikkö, metsänhoitaja | Kuopio | [2] |
6. | 1.7.1988 | Olli Pesonius | uittopäällikkö, metsänhoitaja | Heinola | [2] |
7. | 2.6.1995 | Kaarlo Palmroth | uittopäällikkö, metsänhoitaja | Kuopio | [2] [3] |
8. | 12.11.1999 | Timo Järvelä | uittopäällikkö, metsänhoitaja | Kouvola | [2] [3] |