Ulla-Maija Forsberg

Nykymaailmassa Ulla-Maija Forsberg on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt yhteiskunnan eri sektoreiden huomion. Ilmestymisestään lähtien Ulla-Maija Forsberg on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla olemme vuorovaikutuksessa, elämme ja havaitsemme ympäröivän maailman. Ajan myötä Ulla-Maija Forsberg:stä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe eri alueilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja käynnistänyt toimia, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten elämään. Siksi on tärkeää analysoida ja ymmärtää perusteellisesti Ulla-Maija Forsberg:n vaikutus elämäämme sekä koko yhteiskunnan kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Ulla-Maija Forsberg:n puolia ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, jotta voimme tarjota laajemman ja kattavamman kuvan tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Ulla-Maija Forsberg (o.s. Kulonen; s. 2. elokuuta 1960 Helsinki) on Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen eli fennougristiikan professori.[1] Hänen erikoisalaansa on sanojen alkuperän tutkimus.[2]

Forsberg on toiminut Helsingin yliopiston professorina vuodesta 1998 lähtien. Vuosina 2010–2013 hän työskenteli Helsingin yliopiston vararehtorina. Vuosina 2007–2009 hän toimi humanistisen tiedekunnan dekaanina ja vuosina 2001–2006 suomalais-ugrilaisten kielten laitoksen johtajana. Vuosina 2016–2021 hän toimi Kotimaisten kielten keskuksen johtajana.[3][4]

Forsberg on kansainvälisesti merkittävimpiä obinugrilaisten kielten tutkijoita. Hän on tutkinut suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten sanaston etymologiaa ja muun muassa unkarin kielen historiaa. Hän on muun muassa päätoimittanut suomen etymologisen sanakirjan Suomen sanojen alkuperä (1992–2000) ja laatinut Stadin slangin etymologisen sanakirjan (2021).

Forsberg on myös hoitanut useita merkittäviä tieteellisiä luottamustoimia. Hän on ollut esimerkiksi Suomalais-Ugrilaisen Seuran johtokunnan jäsen vuodesta 1991 lähtien ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2018 lähtien.[3][5]

Forsberg sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2006 yhdessä Irja Seurujärvi-Karin ja Risto Pulkkisen kanssa toimittamastaan kirjasta The Saami – A Cultural Encyclopedia (2005), joka oli ensimmäinen englanninkielinen yleistajuinen yleisteos saamelaisista.

Forsberg valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2001.[6]

Julkaisuja

  • Forsberg, Ulla-Maija: Stadin slangin etymologinen sanakirja. Gaudeamus, 2021. ISBN 952-345-102-2 (sisältyy myös verkkojulkaisuun Suomen etymologinen sanakirja).
  • Forsberg, Ulla-Maija: Fonesteemit ja sananmuodostus: Suomen kontinuatiivisten U-verbijohdosten historiaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010. ISBN 952-222-185-6
  • Kulonen, Ulla-Maija; Seurujärvi-Kari, Irja & Pulkkinen, Risto (toim.): Saami – A Cultural Encyclopaedia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
  • Kulonen, Ulla-Maija (toim.): Suomen sanojen alkuperä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992–2000.
  • Kulonen, Ulla-Maija: Sanojen alkuperä ja sen selittäminen: Etymologista leksikografiaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996. ISBN 951-717-923-5
  • Kulonen, Ulla-Maija & Seurujärvi-Kari, Irja (toim.): Essays on Indigenous Identity and Rights. Helsinki: Yliopistopaino, 1996.
  • Kulonen, Ulla-Maija & Pentikäinen, Juha & Seurujärvi-Kari, Irja (toim.): Johdatus saamentutkimukseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994. ISBN 951-717-792-5
  • Kulonen, Ulla-Maija & Korhonen, Mikko (toim.): Kielen synty. Porvoo: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18519-1
  • Kulonen, Ulla-Maija: Johdatus unkarin kielen historiaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. ISBN 951-717-759-3
  • Kulonen, Ulla-Maija: The Passive in Ob-Ugrian. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1989. ISBN 951-9403-28-0

Lähteet

  1. ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 113–114. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  2. ↑ Jenny Österman: Tietokirjaklubi: Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopiston alumniyhdistys. 12.5.2021. Viitattu 15.12.2022.
  3. ↑ a b Tieteellisten seurain valtuuskunnan puheenjohtajat 2019 Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 15.12.2022.
  4. ↑ Ulla-Maija Forsbergin muotokuva paljastettiin Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 15.12.2022.
  5. ↑ Historia tsv.fi. 10.12.2014. Viitattu 15.12.2022.
  6. ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.

Kirjallisuutta

  • Holopainen, Sampsa ym. (toim.): Scripta miscellanea in honorem Ulla-Maija Forsberg. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia, 275) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2020. ISSN 0355-0230 ISBN 978-952-7262-19-1

Aiheesta muualla