Ulriika Eleonoora (vanhempi)

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ulriika Eleonoora (vanhempi):n aihetta ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Ulriika Eleonoora (vanhempi) on ollut keskustelun ja kiehtovan kohteena niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa. Kautta historian Ulriika Eleonoora (vanhempi) on ollut ratkaisevassa roolissa mielipiteiden muodostamisessa, päätösten tekemisessä ja erilaisten tilanteiden muokkaamisessa. Kattavan analyysin avulla yritämme valaista Ulriika Eleonoora (vanhempi):n monimutkaisuutta ja tarkastella sen vaikutusta erilaisissa yhteyksissä henkilökohtaisesta globaaliin tasoon. Toivomme, että tämä artikkeli tarjoaa rikastuttavan ja kannustavan näkökulman Ulriika Eleonoora (vanhempi):een ja kutsuu lukijoita pohtimaan ja syventymään tähän kiehtovaan aiheeseen.

Tämä artikkeli käsittelee Ruotsin kuningatarta (1656–1693). Ulriika Eleonoora käsittelee Ruotsin kuningatarta (1688–1741).
Ulriika Eleonoora
Ruotsin kuningatar
Valtakausi 6. toukokuuta 1680 –
26. heinäkuuta 1693
Kruunajaiset 25. marraskuuta 1680
Edeltäjä Hedvig Eleonoora
Seuraaja Ulrika Eleonoora nuorempi
Syntynyt 11. syyskuuta 1656
Kööpenhamina, Tanska-Norja
Kuollut 26. heinäkuuta 1693 (36 vuotta)
Solna, Ruotsi
Hautapaikka Riddarholmskyrkan
Puoliso Kaarle XI ( 1680)
Lapset Hedvig Sofia
Kaarle XII
Ulriika Eleonoora
Suku Oldenburg
Isä Fredrik III
Äiti Sofia Amalia
Uskonto luterilaisuus

Ulriika Eleonoora (11. marraskuuta 1656 Kööpenhamina – 26. heinäkuuta 1693 Solna) oli Tanskan prinsessa, Fredrik III:n tytär, josta tuli Kaarle XI:n puolisona Ruotsin kuningatar.[1] Heidän naimisiinmenonsa aikoihin Ruotsi ja Tanska olivat vihamielisissä väleissä, ja avioliiton solmimisen yksi tarkoitus oli saada takeet rauhasta.[2]

Kuningattarena Ulriika Eleonoora jäi voimakastahtoisen anoppinsa leskikuningatar Hedvig Eleonooran varjoon. Hän ei juurikaan osallistunut hovielämään tai hallintoasioihin, vaan keskittyi kasvattamaan maalle kruununperillistä. Perheeseen syntyi viisi poikaa ja kaksi tytärtä. Vain yksi pojista, tuleva Kaarle XII, selvisi elossa yli lapsuusvuosiensa. Sen sijaan molemmat tyttäret, Hedvig Sofia ja perheen kuopus Ulriika Eleonoora kasvoivat aikuisiksi.[3]

Ulriika Eleonooraa on kuvattu kärsivälliseksi ja lempeäksi. Hän oli oppineempi kuin miehensä, luki mielellään, suosi taiteita ja harjoitti hyväntekeväisyyttä.[3]

Ulrika Eleonoran kirkko Helsingissä, nykyisen Senaatintorin kohdalla, sai nimensä "Ulrikan kirkko" vanhemman Ulriika Eleonooran mukaan, samoin kuin Ulrika Eleonoran kirkko Kristiinankaupungissa.[3]

Lähteet

  1. ↑ Ulrica Eleonora, Queen of Sweden (1658-1693) Inscribed 1676 Royal Collection. Viitattu 6.4.2018.
  2. ↑ Karl XI och Ulrika Eleonora av Danmark Kungahuset. Arkistoitu 6.4.2018. Viitattu 6.4.2018.
  3. ↑ a b c Anneli Mäkelä-Alitalo: Ulrika Eleonora d.ä. Biografisk Lexicon i Finland. Viitattu 6.4.2018.

Aiheesta muualla