Nykymaailmassa Unna on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Unna on ollut useiden tutkimusten ja keskustelujen kohteena joko sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, historiassa tai työpaikalla. Unna on ollut alkuperästään tämän päivän kehitykseen asti kiehtova aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen niin tutkijoissa, asiantuntijoissa kuin harrastajissakin. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Unna:een, syventämällä sen tärkeyttä, mahdollisuuksia ja haasteita, joita se tällä hetkellä tarjoaa.
Unna | |
---|---|
![]() Alter Markt Unnassa. |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Unna |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
Hallintopiiri | Arnsberg |
Piirikunta | Unna |
Hallinto | |
– Pormestari | Dirk Wigant (CDU) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 88,56[1] km² |
Korkeus | 65–225[1] m |
Väkiluku (31.12.2022) | 60 892[2] |
– Väestötiheys | 689 as./km² |
Unna on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, läntisessä Saksassa. Se sijaitsee Ruhrin alueen itälaidalla ja toimii Unnan piirikunnan hallintokaupunkina. Vuoden 2022 lopussa kaupungin asukasluku oli 60 892[2]. Sen pinta-ala on 88,56 neliökilometriä[1].
Unna sijaitsee muinaisen Hellweg-suolakauppareitin varrella. Sille myönnettiin kaupunginoikeudet vuonna 1278. Kaupunki oli myös Hansaliiton jäsen. Vuonna 1597 kaupunkiin saapui rutto ja se menetti yli puolet asukkaistaan. Vuosina 1666–1947 Unna oli osa Preussia.
Unnalla on ystävyyskaupunkitoimintaa Alankomaiden Waalwijkin, Ranskan Palaiseaun, Unkarin Ajkan, Italian Pisan kanssa sekä Saksan Saksin Döbelnin ja Rheinland-Pfalzin Enkirchin kanssa.[3] Kaupungin nähtävyyksiin lukeutuu muun muassa evankelinen kaupunginkirkko, joka edustaa myöhäisgotiikkaa ja joka rakennettiin vuosina 1322–1467.