Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä Urho Veneskoski:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Urho Veneskoski on ollut ajankohtainen aihe vuosia ja sen vaikutus on tullut paljon selvemmäksi viime aikoina. Perustamisestaan lähtien Urho Veneskoski on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja vaikuttanut sekä henkilökohtaisella että kollektiivisella tasolla. Tässä yhteydessä analysoidaan perusteellisesti Urho Veneskoski:n vaikutuksia eri alueilla sekä sen merkitystä nykyään. Lisäksi se pyrkii tarjoamaan laajan ja kriittisen näkökulman Urho Veneskoski:n rooliin yhteiskunnassamme ja korostaa sen vaikutusta kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja teknologiseen kehitykseen.
Urho Albinus Veneskoski (15. lokakuuta 1897 Tampere – 5. helmikuuta 1950 Kotka)[1][2] oli suomalainen pesäpalloilija.
Veneskoski oli Helsingin Pallonlyöjien lukkari, ja hän voitti pesäpallon Suomen Mestaruuden vuosina 1922, 1923, 1926 ja 1927.
Vuonna 1924 Veneskoski pelasi loppuottelun hävinneessä joukkueessa, Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiirissä, joka oli suojeluskuntajärjestön mestari. Vuonna 1925 Veneskoski edusti Tampereen Pyrintöä ja 1929-1930 Haminan Palloilijoita saavuttaen näinä kausina hopeaa SM-sarjassa. Kaikkiaan Veneskoski saavutti siis neljä mestaruutta ja neljä hopeasijaa yhdeksän pelikauden aikana.
Ammatiltaan Veneskoski oli satamatarkastaja.