Usedom
Tässä artikkelissa tutkimme Usedom:n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksia elämämme eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä ja evoluutiosta sen vaikutukseen populaarikulttuuriin sen osallistumisen kautta siihen, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan. Tutkimme myös asiantuntijoiden mielipiteitä ja erilaisia Usedom:n ympärillä olevia näkökulmia tavoitteenaan tarjota globaali ja täydellinen näkemys tästä laajasta ja monimutkaisesta aiheesta. Näillä linjoilla perehdymme syvään pohdiskeluun, joka auttaa meitä ymmärtämään paremmin Usedom:n tärkeyden nykyisessä kontekstissa.
Kuvassa Oderinhaffi, sekä Usedomin ja Wolinin saaret. Usedom on saarista lännenpuoleinen.
| Sijainti | |
|---|---|
| Merialue | |
| Korkeimmat kohdat |
Golm (d), 69 m |
| Pinta-ala |
445 km² |
| Asukasluku |
76 500 |
|---|---|
| Suurin kaupunki |
Usedom (puol. Uznam) on Itämeressä, Saksan ja Puolan pohjoisrannikolla Oderinhaffin edustalla sijaitseva saari. Suurin osa saaresta kuuluu Ostvorpommernin piirikuntaan Saksan Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa. Saari on pinta-alaltaan noin 445 neliökilometriä, josta 373 neliökilometriä sijaitsee Saksan ja 72 neliökilometriä Puolan puolella. Asukkaita Usedomissa on yhteensä 76 500, josta 31 500 asuu Saksassa ja 45 000 Puolassa. Saaren asukasluvultaan suurin kaupunki on Świnoujście (saks. Swinemünde).
Historia
Noin vuodesta 1000 vuoteen 1945 myös saaren itäinen, nykyisin Puolalle kuuluva alue oli saksankielinen. Itäinen puoli on ollut osa Puolaa vuodesta 1945 lähtien. Tuolloin alueen saksankielinen väestö karkotettiin Saksan puolelle. Saari on kuulunut myös Ruotsille, vuosina 1648–1720.
Toisessa maailmansodassa Luftwaffe testasi saaren Peenemünden kylässä ohjuksiaan ja rakettejaan, mukaan lukien V1- ja V2-ohjuksia. Toisen maailmansodan aikaan saarella oli myös Saksan keskitysleirejä.