Uuksunjoki

Uuksunjoki Уксунйоки
Kuikkajärvi
Maanosa	Eurooppa
Maat	Venäjä
Alue	Karjalan tasavalta
Piiri	Pitkäranta, Suojärvi
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Nevan vesistö
Valuma-alue	Uuksunjoen valuma-alue
Pinta-ala	1 175 km² [1]
Järvisyys	5,5 % [1]
Pääuoman pituus	125 km [2][3][1][4]
Pääuoman osuudet	Uuksunjoki ←Kuikkajoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde	Kuikkajärvi, Suojärvi
	62.1324°N, 31.3089°E
Laskupaikka	Laatokka, Uuksunlahti
	61.4827°N, 31.603°E
Sivu-uomat	Mustajoki, Pensaanjoki, Uomasoja
Mittaustietoja
Lähdekorkeus	177,2 m [a]
Laskukorkeus	4,8 m [5]
Korkeusero	172,4 m
Pituus	121 km [2][3][4]
Keskileveys	10 – 50 m [a]
Kaltevuus	1,38 m/km
Keskivirtaama	12,9 m³/s (MQ) [1]
Muuta
Muualla	Wikimedia Commons
Infobox OK

Uuksunjoki (ven. У́ксунйо́ки, Uksunjoki, karjalaksi Uuksunjogi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven ja Pitkärannan piireissä virtaava 125 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan itärannikon Uuksunlahteen.^[4][1]

Uuksunjoki alkaa noin 3,5 kilometriä pitkästä Kuikkajärvestä entisen Soanlahden kunnan alueelta ^[6]. Alkuosaa kutsutaan Kuikkajoeksi (Куйккайоки ^[3]) ja se virtaa aluksi kohti kaakkoa. Yläjuoksun suurin koski on Ruhkankoski (178 metriä pitkä, 1,5–2 metriä leveä, 13 metriä korkea, 0,13 Megawattia).^[7] Entisen Suistamon kunnan alueen pohjoisosassa Uuksunjokeen yhtyy pohjoisesta virtaava Muuannonjoki ^[8], joka tuo vettä Suurijärvestä ja Muuannonjärvestä ^[9][10]. Muuannonjoen jälkeen on Uuksunjoessa useita koskia, joista suurin on Roikonkoski, ja joiden jälkeen joki laskee Sirkoinjärveen. Sirkoinjärvi ja sen alapuolinen Salmenjärvi ovat virtaisien salmien kautta yhteydessä toisiinsa ja alempaan Uuksunjärveen ^[11], johon laskee lisäksi pohjoisesta tuleva Kaartoinjoki.^[4][2][3]

Uuksunjoki virtaa edelleen ensin kaakkoon, mutta kääntyy sitten etelään. Noin 20 kilometrin jälkeen siihen yhtyy pohjoisesta Uomasoja ja koillisesta Pensaanjoki eli Loimolanjoki ^[12][13][7]. Pensaanjoen jälkeen on Uuksunjoessa useita koskia, joista suurimmat ovat Jukokoski (250 m pitkä, 4,4 m korkea, 0,66 MW), Sirnitsankoski (115 m pitkä, 2,7 m korkea, 0,4 MW), Kivikulmankoski (320 m pitkä, 5,1 m korkea, 0,76 MW), Ylä-Sahankoski (120 m pitkä, 4 m korkea, 0,6 MW) ja Uuksunkoski (4,8 m korkea, 0,72 MW).^[7] Tämän jälkeen Uuksunjoki laskee entisen Salmin kunnan (nykyisin Pitkärannan) Uuksun kylän luona Laatokan Uuksunlahteen, muodostaen pienen suiston.^[4]

Joen vedenlaatua on tutkittu tarkemmin vasta 2010-luvulla. Luvut ilmoitetaan tässä ensin yläjuoksun ja sitten alajuoksun osalta. Vedenväri on 413 deg ja 83 deg, happamuustaso pH 5,36 ja pH 6,90, kokonaisfosforipitoisuus 28,0 μg/l ja 18,4 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1 010 μg/l ja 710 μg/l (μg/l eli mikrogrammaa litrassa vettä). Mittaujen arvojen perusteella voidaan jokea ja läpivirtausjärviä pitää lievästi rehevöityinä.^[1]

Joessa on myös paljon majavien tekemiä patoja, jotka ovat tukkineet jokiuomaa.^[14] Joen keskivirtaama on joensuussa 12,9 ³/s.^[1]

Joki sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.^[14] Suomen aikana joen alajuoksun koskissa oli kolme vesivoimalaa ja joen suulla oli pieni satama. Joki oli myös tärkeä uittoväylä. Joen varsilla on edelleen nähtävissä suomalaisten vuonna 1943 tekemien hakkuiden tuloksena syntyneitä ropsipinoja, jotka ovat alueluovutusten jälkeen jääneet niille sijoilleen hyödyntämättöminä.^[14]

Uuksunjoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Uuksunjoen valuma-alueeseen, jonka pääuoman joki muodostaa Kuikkajoen kanssa. Uuksunjoki laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen. Uuksunjoen valuma-alue ylettyy Laatokan alangolta Äänisen ja Laatokan välissä kohoavalle ylängölle. Valuma-alueen pinta-ala on 1 175 neliökilometriä. Valuma-alueen pinta-alasta on suoperäistä maata 16 % ja metsämaata 70 %.^[1][b]

Valuma-alue rajautuu Laatokan rannassa sen viereen laskevien Tunnisenojan (Туннисеноя) ja Rustiojan (Рустиоя) valuma-alueiden väliin. Koska Uuksunjoki on alueen jokia pitempi, rajautuu valuma-alueeseen yläjuoksun itäpuolelta Tulemajoen valuma-alue ja länsipuolelta ensin Koirinojan, sitten Syskyänjoen ja lopulta Jänisjärveen laskevien jokien valuma-alueet. Uuksunjoen valuma-alueen pohjoispuolella se on Juuvanjoen valuma-alue. Valuma-alueen koillispuolella sijaitsee vedenjakajaylänkö, jonka vedet virtaavat pohjoiseen Saimaan kautta Laatokkaan purkautuvaan Vuoksen vesistöalueeseen.^[1][b]

Uuksunjoen valuma-alueen pääuoma muodostuu lähes pelkästään Uuksunjoesta. Sen osuus Uuksunjärvestä Laatokkaan on alle 80 kilometriä pitkä Uuksunjoki. Pääuoma muodostuu Uuksunjärvestä noin 9 kilometriä pohjoiseen yksinomaa järvistä, joita ovat lisäksi Salmenjärvi ja Sirkoinjärvi. Siitä ylöspäin on 9 kilometriä pitkä jokiosuus, joka alkaa toisesta Uuksunjärvestä. Siihen laskee noin 11 kilometriä pitkä jokiosuus, joka alkaa kolmen järven, eli Teronvaaranjärven, Kierijärven ja Parajärven, noin 9 kilometriä pitkästä osuudesta. Parajärveen laskee 6 kilometriä pitkä Kuikkajoki, joka alkaa Kuikkajärvestä. Matkaksi joensuusta pääuoman latvavesiin on ilmoitettu olevan 125 kilometriä.^{[2][3][1][4][c]}

Uuksunjoen suurimpia sivu-uomina on kaksi sivujokea ja muutama sivuoja, jotka on lueteltu alla sijaitsevassa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta (^{[2][8][3][12][13][15]}), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu tarjolla olevista livvinkarjalankielisistä artikkeleista, 6 = katsottu vanhoista suomalaiskartoista ^[4]

Joen pääuomassa sijaitsee monia järviä ja lampia. Kun jokea nousee ylöspäin, saavutaan Hako-ojan jälkeen pohjois-etelä- suuntaiselle harjujaksolle. Joen pohjoispuolella sen nimi on vanhoissa suomalaiskartoissa Kiiskilammensärkkä ja eteläpuolella Rääpöilammenkangas. Kankaan sivuilla esiintyy runsaasti järviä. Aivan joen varteen ovat muodostuneet Lahnalampi, Kaitalampi, Valkealampi, Jänölampi ja Rääpöilampi. Niiden korkeus merenpinnasta on noin 58 metriä. Seuraavat järvet, jotka liittyvät suoraan jokeen, sijaitsevat Uuksujärvellä. Joki virtaa siellä järvialueen läpi ja osa järvistä ovatkin joen läpivirtausjärviä. Ensimmäinen on Pahkapohja, toinen on Uuksujärvi, kolmas Salmenjärvi ja ylin Sirkoinjärvi ^[16]. Näiden järvien lähellä sijaitsevat Kortejärvi, Polvijärvi, Heinälampi, Koukkulampi, Sammallampi, Ala-Syväjärvi, Syväjärvi ja Mustajärvi. Järvet ovat harjujakson reunoille muodostuneita suppalampia, joita on pieninä vielä runsaasti enemmän. Toinenkin järvialue sijaitsee hieman ylempänä harjun ympäristössä. Joki virtaa Väärätsyn ja Uuksunjärven läpi. Järvien rinnalla sijaitsevat Perttijärvi, Kelijärvi, Perttilampi, Kylkiväärätsy ja Mustalampi. Yläjuoksulla sijaitsee uomassa pieni Tyrynlampi, Mustalampi, Syväväänäkkälampi, Kolotaamatjärvi, Teronvaaranjärvi ^[17], Paarajärvi ja Nierijärvi. Viimeisenä tulee latvajärvenä Kuikkajärvi ^[6].

Samalta järvialueelta alkavat monet sivu-uomat. Mustaoja ^[15] ylettyy järvialueen reunalle ja Riihilampi kuuluu sille. Samoin tekee Hako-oja, jonka valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Hakolampi, Ressinlampi, Voilampi, Lautalampi ja Louhijärvi ^[18][19]. Heroilampi laskee jokeen lyhyttä laskuojaa myöten. Pensaanjoki on suurin sivujoki. Sen varrella ja sivu-uomilla on monia järviä. Niitä ovat esimerkiksi Käsnäsenjärvi, Riuttasenjärvi, Suuri Kääppäjärvi, Pieni Kääppäjärvi, Pensalampi ja Saarijärvi ^[20][21]. Uomasoja on lyhyt oja, mutta sen valuma-alueella on monia järviä. Niitä ovat Iso Perälampi, Uomaslampi, Rajalampi, Perttilampi, Sääksjärvi, Maitojärvi, Kuopesjärvi, Kivijärvi, Ruokojärvi, Kotajärvi ja Nuottalampi ^{[22][23][24][25][26]}. Näiden sivu-uomien yläpuolella sijaitsee joen rinnalla neljä lampea: Kurenjärvi, Suuri Pannujärvi Haahkajärvi ja Polvilampi ^[27]. Uuksjärven kylässä Kortejärven kautta virtaa Kaartojoki. Sen valuma-alueella ovat esimerkiksi Kaartojärvi, Lytsynjärvi, Korpijärvi ja Suuri Kotajärvi ^[28]. Vääritsyyn laskee Muuannonjoki, jonka valuma-alueella ovat esimerkiksi Sulkionjärvi, Ylä-Sulkionjärvi, Lapiolampi, Leppäjärvi, Muuannonjärvi, Suurijärvi, Ylä-Kiltsunjärvi, Koverojärvi, Latvajärvi ja Anoksenjärvi ^{[29][30][31][32][33][34][35]}.

• Berghell, Hugo: Salmi ja Suojärvi (selitys maalajikarttoihin), Suomen Geologinen yleiskartta, 1927
• Melontaa