Vääksynjoki (Asikkala)

Nykymaailmassa Vääksynjoki (Asikkala) on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Vääksynjoki (Asikkala) on onnistunut vangitsemaan laajan yhteiskunnan huomion poliittisena näyttämönä, akateemisten keskustelujen keskeisenä aiheena tai kulttuurin ilmiönä. Sen vaikutus ulottuu eri aloille taloudesta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Vääksynjoki (Asikkala):n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta nykyajan elämän eri osa-alueisiin ja tarkastelemme syitä sen kasvavan merkityksen takana.

Vääksy ilmakuvassa: kaupunki sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä kannaksella.

Vääksynjoki on Vesijärven lyhyt laskujoki Asikkalan Vääksyssä. Se virtaa Vesijärven ja Päijänteen välisen kannaksen ja samalla Toisen Salpausselän poikki[1] ja laskee Päijänteeseen.[2] Hieman Vääksynjoen itäpuolelle on rakennettu samat järvet toisiinsa yhdistävä Vääksyn kanava. Vääksynjoen pituus on 1,1 kilometriä ja valuma-alueen vesireitin eli pääuoman pituus on 32 kilometriä.[a]

Vuosina 1820–1831 Vääksynjokea syvennettiin, jolloin Vesijärven pinta laski 2,4 metriä.[3]

Joen vartta pitkin kulkee puolen kilometrin pituinen Vääksynjoen luontopolku.[4]

Huomioita

  1. Pääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu artikkelin Vesijärven valuma-alue kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys.

Lähteet

  1. Omaleimainen kulttuuriympäristö on hyväksi paikkakunnan vetovoimalle Kulttuuriymparistomme.fi. 4.9.2017. Arkistoitu 16.10.2020. Viitattu 15.10.2020.
  2. Vesijärvi Järviwiki. Viitattu 15.10.2020.
  3. Matti Saarnisto, Heikki Rainio, Harri Kutvonen: ”Vesijärven jääkaudenjälkeinen rannansiirtyminen”, Salpausselkä ja jääkaudet, s. 36. Geologian tutkimuskeskus ja Lahden kaupunginmuseo, 1994. ISBN 951-690-551-X Teoksen verkkoversio.
  4. Vääksynjoen luontopolku Lahden seudun luonto. Viitattu 15.10.2020.

Aiheesta muualla