Seuraava artikkeli käsittelee aihetta Väärennös, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Väärennös on ollut perustavanlaatuinen rooli eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Vuosien varrella Väärennös on kehittynyt ja saanut erilaisia merkityksiä ja konnotaatioita, mikä on synnyttänyt paljon erilaisia mielipiteitä asiasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia näkökulmia Väärennös:een sekä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään ja yhteiskuntaan yleensä.
Väärennös on yleensä hyötymistarkoituksessa tehty jäljitelmä, jonka tarkoitus on luoda valheellinen vaikutelma tuotteen alkuperästä tai sisällöstä.
Yleisiä väärentämisen kohteita ovat muun muassa raha, dokumentit, taideteokset, vaatteet, lääkkeet, kellot ja erilaiset varaosat.
OECD arvio kulutustavaroiden väärennösten ja tekijänoikeusrikkomusten rahalliseksi arvoksi maailmankaupassa 200 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuonna 2005. Summa on 2% kyseisen vuoden maailmankaupan arvosta[1]
Rahaa väärennetään ammattimaisesti usein laittomissa setelipainoissa. Tavallisilla skannereilla ja mustesuihkutulostimilla voidaan tuottaa heikkolaatuisia väärennöksiä. Lisäksi oikealta käteen tuntuvaa setelipaperia on vaikea hankkia. Euroopassa väärennetään yleisemmin pieniä seteleitä kuin suuria. Väärennösten havaitsemiseksi seteleissä on nykyisin monenlaisia turvatekijöitä.
Tekstiväärennöksiä ovat esimerkiksi kirjalliset väärennökset, historiallisten dokumenttien väärennökset, journalistiset väärennökset sekä plagiointi koulu- ja yliopistomaailmassa.[2] Tunnettuja tekstiväärennöksiä ovat esimerkiksi Konstantinuksen lahjakirja, Pietari Suuren testamentti ja Siionin viisaiden pöytäkirjat.
Kirjalliset väärennökset kuuluvat kaunokirjallisuuden alaan ja eroavat muista tekstiväärennöksistä siinä, että ne ovat taidetta tai ne esitetään taiteen kontekstissa. Tyypillisiä kirjallisia väärennöksiä ovat tekstit, jotka esitetään tunnetun kirjailijan tuotoksena. Kirjalliset väärennökset eivät yleensä ole rahallisesti arvokkaita kuten kuvataiteen väärennökset.[2]
Taidetta on luultavasti väärennetty kaikissa sivistyneissä kulttuureissa kaikkina aikoina. Eniten on väärennetty niitä asioita, joita on eniten arvostettu, kuten Egyptin faaraoiden aikaisia koruja, antiikin aikaisia veistoksia, keskiaikaisia pyhäinjäännöksiä ja renessanssiajan maalauksia sekä nykyaikana kuuluisien taiteilijoiden teoksia, joista maksetaan suuria summia.[3]