Tässä artikkelissa perehdymme Vähä-Pullola_:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Vähä-Pullola_ on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla ihmiselämän osa-alueilla sen vaikutuksista kulttuuriin ja taiteeseen aina sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Vähä-Pullola_:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa tarjoamalla uusia näkökulmia ja lähestymistapoja sen nykyisen merkityksen ymmärtämiseen.
Vähä-Pullola on kylä Salon kaupungin Muurlassa. Kylä sijaitsee Muurlan länsilaidalla Muurlanjoen varrella vanhan kunnanrajan tuntumassa.
Vähä-Pullolan kyläalue ulottuu Raudanmäeltä Muurlanjoelle. Alue rajoittuu etelässä Muurlanjokeen, lännessä Pukkilan kartanon maihin ja pohjoisessa ja idässä Pullolaan. Kylän keskus on Vähä-Pullolan kartano, joka sijaitsee näkyvällä paikalla Tuohituntien ja Noppilantien risteyksessä. Vähä-Pullolan asutus on hajallaan kylää halkovien teiden varsilla ja muodostaa selkeän historiallisen kokonaisuuden.[1] Kylässä on suuri ratsastustalli ja -koulu.[2]
Muurlanjoen varrelta on löytynyt useita kivikautisia asuinpaikkoja, myös Vähä-Pullolan alueelta.[3] Muurlanjoki laski ennen Vähä-Pullolan kohdalla Alasjärveen, joka kuivattiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Entisen järven alue tapaa edelleen tulvia. Varsinainen Vähä-Pullolan kylä on perustettu vasta myöhäiskeskiajalla. Vuoden 1540 veroluettelon mukaan Vähä-Pullolassa oli kolme taloa. Vähä-Pullola oli osa Muurlan läänin veropitäjää, josta kylä liitettiin 1600-luvulla osaksi Uskelaa. Vähä-Pullolan kartano on muodostettu kylän taloista vuonna 1652 ja se sai säterivapauden pari vuotta myöhemmin. Kartano palautettiin kruunulle 1683 ja siitä tuli ratsutila. Tila ostettiin perinnöksi vuonna 1791.[1]
1920-, 1930- ja 1940-luvuilla kartanosta lohkottiin useita pientiloja. Näistä osa on edelleen jäljellä. Muurlan kunnan entinen maauimala sijaitsi Vähä-Pullolassa.[1]