Tämän päivän artikkelissa analysoimme Väinö Koskela:n merkitystä elämässämme. Väinö Koskela on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina, ja yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan siitä lisää. Tässä artikkelissa tutkimme Väinö Koskela:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme, miten Väinö Koskela on vaikuttanut eri alueisiin, kuten kulttuuriin, teknologiaan, talouteen ja jopa politiikkaan. Epäilemättä Väinö Koskela on ollut ratkaiseva tekijä nykyisessä elämisessämme ja ajattelussamme. Liity mukaan tähän Väinö Koskela:n tutkimiseen ja selvitä, miksi se on niin merkityksellinen maailmalle, jossa elämme.
Väinö Koskela | |
---|---|
![]() Väinö Koskela Helsingin olympialaisten 5000 metrin juoksun alkuerässä. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 31. maaliskuuta 1921 Virolahti |
Kuollut | 10. syyskuuta 2016 (95 vuotta) Virolahti |
Kansalaisuus |
![]() |
Uran tiedot | |
Pituus | 180 cm |
Laji | kestävyysjuoksu |
Seura | Virolahden Sampo |
|
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Miesten yleisurheilu | |||
EM-kilpailut | |||
![]() |
Bryssel 1950 | 10 000 m |
Väinö Koskela (31. maaliskuuta 1921 Virolahti – 10. syyskuuta 2016 Virolahti)[1] oli suomalainen kestävyysjuoksija.
Koskela voitti EM-pronssia 10 000 metrin juoksussa Brysselissä 1950 ajalla 30.30,8. Hän tosin oli valmistautunut 5 000 metrin juoksuun, ja oli yhä vuonna 2013 katkera siitä, että hänet komennettiin kympille, sillä hän uskoi, että vitosella olisi tullut hopeaa.[2] Olympialaisissa hän oli 10 000 metrillä Helsingissä 1952 kuudestoista ja 5 000 metrin juoksussa Lontoossa 1948 seitsemäs. Helsingin olympialaisissa 1952 hän karsiutui 5 000 metrillä alkuerissä[3]. Kauden maailmantilastossa Koskela oli parhaimmillaan 5 000 metrillä toisena vuonna 1949 ja 10 000 metrillä viides samana vuonna.
Suomen mestaruuden Koskela voitti 5 000 metrillä 1948 ja 1949. Maastojuoksun lyhyen matkan (6 km) mestaruuden hän voitti 1948.
Seuratasolla Koskela edusti Virolahden Sampoa.
Kirjailija Taina Sampakoski on Koskelan tytär.[4]
3 000 metriä | 8.10,4 | Turku | 20. heinäkuuta 1950 |
5 000 metriä | 14.13,2 | Turku | 15. heinäkuuta 1949 |
10 000 metriä | 30.10,0 | Helsinki | 24. heinäkuuta 1951 |
3 000 metriä | 8.10,4 | Turku | 20. heinäkuuta 1950 |
2 mailia | 9.05,4 | Helsinki | 29. heinäkuuta 1951 |